Päivitetty 01.09.2010

OIVA PALOHEIMOLLE NIMIKKOSEURA

Oiva Paloheimo -seuran perustava kokous on Oulunkylän Seurahuoneella, Larin-Kyöstin tie 7 Helsinki, lauantaina 25.9.2010. Kokous alkaa Oiva Paloheimon 100 -vuotisjuhlan jälkeen kello 15.30

Veikko Huovinen; Helsingin lukupiiritoiminta alkaa 13.9.

Lions Club Utajärvi/Isa Asp on perustettu

Lions-liiton I-piiriin on perustettu ensimmäinen nimikkokirjailijan nimeä kantava Lions Klubi. Klubi on liiton 140. naisklubi ja sen klubinumero on 1017. Kummiklubi on LC Oulu/Hannat. Klubin presidentti on Hannele Karhu ja siinä on 20 jäsentä. Klubin perustamispäivä on 4.9.2010.

Mauri Sariola -seuran nettilukupiirin syyskauden 2010 ensimmäinen keskustelukohde on vuonna 1958 ilmestynyt poliisiromaani Leivätön pöytä on katettu. Lukupiiri on kaikille avoin ja kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.

Lukupiiriin pääsee klikkaamalla ylläolevaa otsikkoa.

KIRJOITUSKILPAILU KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN HARRASTAJAKIRJOITTAJILLE

Parhaimmisto kootaan antologiaksi

Hämeen taidetoimikunta julistaa yhteistyössä Karisto Oy:n kanssa kirjoituskilpailun Kirjan aika -kirjailijafestivaalin avajaistapahtumassa 19.8.2010. Kilpailu on avoin kaikille Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella asuville kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet kaunokirjallista teosta. Omakustanteet ja antologioihin osallistuminen eivät ole esteitä.

Kirjoituskilpailuun voi osallistua korkeintaan kymmenen liuskan mittaisella kaunokirjallisella kokonaisuudella. Kilpailun teema on risteys. Teema on väljä ja sitä voi soveltaa vapaasti. Tekstit on lähetettävä 3.1.2011 mennessä Hämeen taidetoimikuntaan osoitteeseen Viipurintie 4, 13200 Hämeenlinna. Kuoreen merkintä "kirjoituskilpailu". Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä. Yhteystiedot liitetään mukaan suljetussa kirjekuoressa, jonka päälle kirjoitetaan oma nimimerkki.

Parhaiden tekstien kirjoittajat pääsevät osallistumaan palaute- ja koulutuspäivään, joka järjestetään maaliskuussa 2011. Karisto julkaisee parhaat tekstit antologiana, joka julkistetaan vuoden 2011 Kirjan aika -festivaaleilla.

Kolmen kärki palkitaan myös rahapalkinnoilla:

1. palkinto 600 €

2. palkinto 400 €

3. palkinto 200 €

Tuomaristo pidättää oikeuden jakaa palkintosumman myös toisin.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Timo Sandberg, Karisto Oy:n kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen sekä kirjallisuuden läänintaiteilija Päivi Haanpää.

Lisätietoja:

Päivi Haanpää

kirjallisuuden läänintaiteilija

Hämeen taidetoimikunta

0400 284 424

paivi.haanpaa@minedu.fi

Kauppis-Heikin kuolemasta tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta 3.9.2010.

Kauppis-Heikin seuran Kotikyliltä -julkaisusarjan neljäs teos julkistetaan Vieremän kirjastolla

pe 3.9. klo 18.00. Teos sisältää Kauppis-Heikin ja Juhani Ahon kirjeenvaihdon. Lisäksi jul-

kistetaan Kauppis-Heikin postimerkki sekä avataan seuran 10-vuotisvalokuvanäyttely.

Kauppis-Heikin seuran merkkivuoden tapahtumat

"Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat" -teos julkistettiin Kajaanin Runoviikolla.  

Eino Leinon 132. syntymäpäivänä julkistettiin Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtajan Esko Piipon kirjoittama teos "Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat". Kirja kertoo Eino Leinon lapsuusympäristöstä Paltamon paltaniemestä, lapsuuden Lönnbohmien perheestä ja perheenjäsenistä ja Einon kehitystien varhaisesta lapsuudesta ylioppilaaksi saakka.

Kirjan on kustantanut Edico Oy.

Nimikot Vanhan Kirjallisuuden päivillä

Suomen kirjailijanimikkoseurat ry järjesti Sastamalassa 3.7.2010 esitelmätilaisuuden runouteen liittyvien nimikkoseurojen toiminnasta. Nortamo-Seor on vanhin suomalainen kirjailijanimikkoseura. Sen toiminta käynnistyi 80 vuotta sitten. Jarmo Salo kertoi Nortamosta veisurunoilijana. Esitelmän yhteydessä esitettiin myös yleisradion arkistosta koottu esitys Kipparikvartetin esittämistä Nortamon lauluista.

Marja-Leena Tuurna kertoi Eeva-Liisa Mannerin elämästä ja tuotannosta sekä kirjailijan nimikkoseuran monipuolisesta toiminnasta.

Leena Laakso on koonnut runoilijoiden nimikkoseuroista monipuolisen esityksen. Otsikolla Harmajasta Waltariin -runot eläviksi kuultiin kuinka hautausmaalla voi olla myös hauskaa, kuinka nimikkoseurojen jäsenet pääsevät toteuttamaan juuri niitä ilmaisualoja tai muita aktiviteetteja, joita ovat aina halunneet tehdä - kuultiin myös järjestötoiminnassa tapahtuneista ihmissuhdekohtaloista.

SUOMEN VANHIN KIRJAILIJANIMIKKOSEURA TÄYTTI 80 VUOTTA

Hj. Nortamon syntymästä tuli 13.6.2010 sataviisikymmentä vuotta. Nortamolle perustettiin oma nimikkoseura 70-vuotislahjaksi. Seuran ja samalla koko kirjailijanimikkoseuratoiminnan alkamisesta tuli 80 vuotta.

Tapahtumaa juhlittiin Raumalla 12.-13.6.

Juhlaesitelmän piti professori Panu Rajala. Samassa yhteydessä paljastettiin Raumalla Sirkushevonen -patsas.

Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n tervehdyksen toi puheenjkohtaja Matti Nummenpää.

EI LOITSU EIKÄ RUKOUS 

SARIOLANÄYTTELY  LAAKSON SAIRAALAN KAHVIOSSA

Mauri Sariolan elämänvaiheita ja tuotantoa esittelevä näyttely on avattu ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. Paikka on Laakson sairaalan kahviotiloissa osoitteessa lääkärinkatu 8, Helsinki. Näyttelyyn voi tutustua joka päivä kello 07.00 - 22.00. kahvio on avoinna kello 18 saakka.

näyttelyyn voi tutustua koko kesän elokuun loppuun saakka.

Näyttelyn järjestävät Mauri Sariola -seura ry ja Suomen kirjailijanimikkoseurat ry. Tiedustelut 0400 439374

Kirjoituskilpailun tuloksia näytteillä Espoon kirjastossa

SADUN SIIPIEN HAVINAA

Kaarina Helakisa -seura ry:n järjestämä sadunkirjoituskilpailu on päättynyt

Sadunkirjoituskilpailun tulokset

Sadunkirjoituskilpailun palkittuja satuja

Marraskuussa 2009 Kaarina Helakisa –seura kutsui Helsingin ja Espoon peruskoulujen oppilaita kirjoittamaan satuja. Kilpailu toteutettiin ensimmäisen kerran. Tähän pilottihankkeeseen kutsuttiin yhteensä kahdeksan koulua, neljä kummastakin kaupungista.

Tavoitteena oli saada oppilaat kiinnostumaan saduista ja käyttämään sadun luonteesen kuuluvia elementtejä omassa tarinassaan, jonka saattoi myös kuvittaa. Kaarina Helakisa, seuran nimikkokirjailija, oli myös kuvataiteellisesti lahjakas henkilö, jonka monet sadut ovat itse kuvitettuja. Seuran kotisivuilla oli runsaasti ohjeita ja vinkkejä sadun kirjoittamiseen, minkä lisäksi kutsukoulujen opettajille toimitettiin lähdeluettelo teoksista, joista löytyy tietoa saduista.

Aikaa kirjoittamiselle varattiin huhtikuun puoliväliin asti, jotta opettajille jäisi tarpeeksi mahdollisuuksia aiheen käsittelemiseen luokassa ja oppilaille aikaa tuottaa sellainen satu, joka kaikin puolin tyydyttäisi heitä itseään kirjoittajina.

Määräaikaan mennessä arvosteluraati sai luettavakseen n. 60 satua, joista kymmenkunta oli yläasteen oppilailta. Kahdelta ala-asteen koululta saatiin satuja kokonaisilta alkuopetuksen luokilta, joissa oppilaina on myös runsaasti maahanmuuttajataustaisia lapsia. Toisen luokan oppilailta sadut oli saatu talteen saduttamalla, koska oma kirjoitustaito ei vielä riittänyt tarinan kirjoittamiseen. Osa saduista oli huolellisesti ja kauniisti kuvitettu. Espoolainen Hösmärinpuiston koulun luokka oli työskennellyt satujen parissa niin pitkään, että jokainen oppilas sai keväällä valmiiksi omasta sadustaan kuvitetun, monisivuisen kirjan.

Arvosteluraatiin kuuluivat puheenjohtajana Kaarina Helakisa –seuran puheenjohtaja, KM Leena Linhola, FT, prof. Katri Sarmavuori, FM Paula Pesonen, FM Tuuli Heikka sekä seuran hallituksen jäsenet Kaija Haapalinna-Lintinen, Eeva Harju ja Anneli Kankare.

Palkinnoiksi ala-asteen oppilaille annettiin kirjoja, yläasteen oppilaille lahjakortti kirjakauppaan.  Oppilaitaan sadun pariin innostaneille opettajille annettiin myös kiitosta kirjojen muodossa: alkuopetuksen opettajat saivat Kaarina Helakisan runoista v. 2008 ilmestyneen ja kauniisti kuvitetun Niille joilla on nauravat korvat ja ylempien luokkien opettajat Katri Sarmavuoren uunituoreen kirjan Opi ja ohjaa kirjoittamista.

Kilpailua tukivat taloudellisesti Lions Club Helsinki-Torni ja Lions Club Helsinki-Maininki. Kirjailija Tittamari Marttinen lahjoitti omasta tuotannostaan kirjoja annettavaksi palkintoina voittajille. Seura kiittää lämpimästi!

Huoltajien luvalla julkaistaan seuran kotisivuilla muutamia voittaneita satuja ja kuvia kirjoittajista.

Ylivieskan lukion oppilaskirjasto on nimetty Pietari Päivärinta -kirjastoksi

Ylivieskan lukion oppilaskirjasto on nimetty Pietari Päivärinta -kirjastoksi. Tarkoituksena on tehdä nuorille tunnetuksi ylivieskalaisen merkkihenkilön, valtiopäivämies, kansankirjailija ja lukkari Pietari Päivärinnan elämäntyötä.

Kirjastoon tulee esille Pietari Päivärintaa -koskevaa materiaalia. Kevään ajan esillä on Pietari Päivärinnan teoksista koottu kirjanäyttely.

Ilmari Kiannon haudasta riita

Ilmari Kiannon hauta Suomussalmen Niettussaarella jaetaan hänen poikansa riitelevien perillisten kesken. Maaoikeuden vahvistama perinnönjako määräsi rajalinjan vedettäväksi haudan poikki.

Kirjailijan nuorin tytär Ilmari Kianto -seura ry:n sihteeri, Raija-Liisa Kianto on surullinen asiasta, vaikkakaan ei ole osallinen jakamiseen johtaneessa kiistassa.

Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. vastustaa kunniajäsenensä hautapaikan jakamista. Kiannon hauta on seuralle yhtä pyhä asia kuin Kiannon K.H.P.V. -kirja, joka on Veljeskunnan pyhä kirja.

Dosentti ja pitkäaikaistyötön – mutta ei luuseri

Keski-Suomen Viikko | Viikon teemat | 27.05.2010

Kotimaisen kirjallisuuden dosentin Katriina Kajanneksen urakehitys: asiantuntijakoulutuksen kautta upporikkaan maan pitkäaikaistyöttömäksi

 Kajanneksen ajatukset henkivät kulttuurille elämäntyötä tehneen naisen varmuutta.

      – Meidät tunnetaan kirjallisuusihmisinä ja maailman ahkerimpina kirjaston käyttäjinä, kirjastopalvelut ovatkin lakisääteisiä.
      – Maailma avautuu kuin kirja sille, joka lukee; lukeminen ja kirjastot auttavat ymmärtämään, toimimaan ja vaikuttamaan. On vaikea ymmärtää sitä, joka haluaisi karsia kirjastoverkkoa.
      Voima on Kajannekselle työssä, yhteistyössä ja sivistyksessä ’sellaisina kuin ne on Suomessa vanhastaan ymmärretty’.
      – Se on yhtä hyvin Snellmanilla kuin työväenliikkeessä ja nuorisoseuraliikkeessä. Ne ovat ytimenä koko yhteiskuntakehityksessä ja yhdenvertaisuudessa, joka on kirjattu Suomen ja Euroopan lainsäädäntöön. Tarvitsemme kirjaa ja kirjastoja tänään enemmän kuin koskaan ennen.

Koko artikkeli Keski-Suomen Viikko 27.5.2010

http://www.demari.fi/content/blogcategory/52/334/

Kutsu kertomaan ja keskustelemaan Lassi Nummen runoista

Jyväskylän kirjastoissa on syksyllä kaksi sarjaa runoiltoja. Toisessa on aiheena Lassi Nummen lyriikka, toisessa runous yleensä. Tervetuloa alustajaksi ja keskustelijaksi! Järjestäjinä Keski-Suomen kulttuuriyhdistys, Lassi Nummen seura, Suomen sana ja Jyväskylän kaupunginkirjasto. Tietoja: Katriina Kajannes katriina.a.kajannes@jyu.fi, 050 430 3451

Kaksi kajaanilaista kirjailijanimikkoseuraa pelastaa Eino Leino-talon 

Kainuun Eino Leino -seura ja Elias Lönnrot seura ostavat Kajaanin Paltaniemellä Eino Leinon muistotalon Kajaanin kaupungilta. Nimikkoseurat tarjosivat talosta 500 euroa ja Kajaanin ympäristötekninen lautakunta päätti kokouksessaan ke 19.5.2010 hyväksyä seurojen tarjouksen. Talo on aikoinaan Kainuun Eino Leino-seuran rakennuttama, mutta ehdittyään maksaa talosta noin puolet, talo siirtyi seuralta vuonna 1980 Kajaanin kaupungille jäljellä olleita velkoja vastaan. Talo säilyy edelleen kulttuurikäytössä. Matkailijoiden suosiossa olevassa talossa käy tuhansia vuosittain matkailijoita. Talon palveluista vastaa ensi kesän vielä Kapsakka Ky. Talon omistus siirtyy seuroille 1.11. 2010.

MAURI SARIOLAN KOULU LAKKAUTETAAN

Hattulan kunnanhallitus esitti valtuustolle kahden koulun lakkauttamista. Hattulan valtuusto päätti 19.5.2010 pitkän keskustelun ja kahden äänestyksen jälkeen, että Mauri Sariolan koulun ja Pelkolan koulun toiminta lakkaa ensi lukuvuoden jälkeen. Lakkauttamista kannatti 19 valtuutettua ja säilyttämistä 15.

Kirjailija Mauri Sariolan isä toimi aikanaan koulun johtajaopettajana ja Sariolan perhe asui samassa rakennuksessa. Silloin koulun nimi oli Kosken koulu. Vuonna 2009 koulun nimeksi tuli Mauri Sariolan koulu Mauri Sariola -seura ry:n aloitteesta. Koulu on rakennettu vuonna 1893. Tällä hetkellä koulussa on 24 oppilasta ja kaksi opettajaa.

Mauri Sariolan koulun lakkauttamispäätös on nostanut oppilaiden vanhempien vastustuksen. Valtuuston päätöksestä tulee lainvoimainen, ellei kukaan tee päätöksestä valitusta. Jos asiasta tehdään valitus, asian käsittelee hallinto-oikeus.

Neitosten karkuretkestä elokuva

Arto Paasilinnan romaanista Neitosten karkuretki tehdään elokuva. Elokuvan käsikirjoittaja on Nina J. Hedkrok ja ohjaaja Hannu Peltomaa.

Neitosten karkuretki julkaistiin vuonna 2008. Arto Paasilinnan teoksista on aikaisemmin tehty seuraavat elokuvat.

Aikaisemmat Paasilinnan teosten pohjalta Suomessa tehdyt elokuvat

Kymmenen riivinrautaa, Ere Kokkonen, 2002

Hurmaava joukkoitsemurha, Ere Kokkonen, 2000

Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Ere Kokkonen, 1996

Suloinen myrkynkeittäjä, tv-sarja, Ere Kokkonen, 1995

Hirtettyjen kettujen metsä, tv-elokuva, Jouko Suikkari, 1986

Ulvova mylläri, Jaakko Pakkasvirta, 1986

Onnellinen mies, tv-elokuva, Hannu Kahakorpi, 1979

Jäniksen vuosi, Risto Jarva, 1977

 Aino Kallas on valloittanut Norjan!

Aino Kallas -seura on saanut tiedoksi kääntäjä Liv Hatlelta Kallas-innostuksesta Norjassa:

Vuonna 2001 ilmestyi Aino Kallaksen novellikokoelma "Det kvite skipet" norjan kielella.

Kustantaja: Gyldendal, Oslo.

Vuonna 2009 ilmestyi Barbara von Tisenhusen, Reigin pappi ja Sudenmorsian nimellä "Gjennom eld og vatn". Kustantaja: Bokvennen, Oslo.

Kääntäjän mukaan vastaanotto on ollut mahtava. Varsinkin "Gjennom eld og vatn" on saanut loistavat, ylistävät arvostelut. Sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat kirjoittaneet, ja NRK (Norjan YLE) on puhunut kirjasta, ja kaikki kehuvat.

Kääntäjä on esittänyt myös monologina Barbara von Tisenhusenin, ja vastaanotto on ollut erittäin myönteinen.

Kääntäjä kommentoi, että Aino Kallas on valloittanut Norjan!

Kutsu Anna Ahmatovasta ja hänen ajastaan kiinnostuneille esitelmöimään ja kertomaan näkemyksiään ja kokemuksiaan.

Anna Ahmatova ja hänen aikansa 

Seminaari Joensuussa 19.11.2010

Joensuussa on viime vuosina järjestetty venäläisen kirjallisuuden klassikoita käsitteleviä tapahtumia.  Tänä vuonna käsitellään runoutta ja seminaari on omistettu Anna Ahmatovalle, jonka syntymästä viime vuonna tuli kuluneeksi 120 vuotta. Tämän suuren venäläisen runoilijan elämä liittyy Venäjän/Neuvostoliiton historian raskaisiin ja dramaattisiin vaiheisiin, jotka ovat monin tavoin läsnä hänen runoudessaan samoin kuin häntä lähellä olleiden venäläisten taiteentekijöiden tuotannossa. Ahmatovan runoutta on suomennettu ja käännetty monille kielille, ja siitä on tehty runsaasti tutkimusta ja tulkintoja. Joensuussa järjestetään Anna Ahmatovaa ja hänen aikaansa eri näkökulmista valottava seminaari, johon kutsumme runoilijasta ja hänen ajastaan kiinnostuneita esitelmöimään ja kertomaan näkemyksiään ja kokemuksiaan.  Kutsumme pitämään esityksiä esim. seuraavista aiheista:

-          Ahmatovan runous

-          Ahmatovan elämänvaiheet

-          Ahmatova – naisrunoilija

-          Ahmatova ja hänen aikansa

-          Ahmatovan runouden kääntäminen

-          Ahmatovan asema venäläisessä runoudessa

-          Ahmatovan runouden tulkinnat

Seminaari on yksipäiväinen ja sen yhteyteen järjestetään Ahmatovan runoudelle omistettu iltatilaisuus.

Aika: perjantai 19.11. klo 13-18.

Paikka: Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Agora-rakennus

Seminaarin kieliä ovat suomi ja venäjä.

Tiedustelut ja esitysten otsikot pyydämme lähettämään 10.9.2010 mennessä osoitteeseen

Marja Jänis

Karjalankatu 1 A 15  80200 Joensuu

sähköposti: marja.janis@uef.fi

Aleksanteri Ahola-Valon syntymästä 110 vuotta

Aleksanteri Ahola-Valon syntymästä on kulunut 110 vuotta. Tämän johdosta Venäjän
televisio esitti uutislähetyksessään hyvän esityksen Ahola-Valosta.

Koulupojan päiväkirjat

Nimikkoseurojen Euroopan uutiskirje 3 4/2010 on ilmestynyt

Toimittaja, ulkomaankirjeenvaihtaja Erkki Toivanen K.H.P.V.:n Ottopoika 2010

Suomen vanhimpiin alkoholikulttuurin alalla toimiviin järjestöihin kuuluva Ilmari Kiannon perinneyhdistys, Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta on nimittänyt vuoden 2010 Ottopojaksi ulkomaankirjeenvaihtaja Erkki Toivasen.

Ensin kuusi vuotta BBC:n World Servicen toimittajana ja sitten yli kolme vuosikymmentä Yleisradiossa pääosin ulkomaankirjeenvaihtajana sekä Lontoossa että Pariisissa työskennellyt Erkki Toivanen, jota voisi kutsua myös suomalaisen kulttuurin sinivalkoiseksi ääneksi, liikkuu erilaisissa kulttuuriympäristöissä kuin kotonaan Lontoossa, missä hän on asunut jo liki viisikymmentä vuotta.

Vuosikymmenet ulkomailla ovat koulineet Ottopoika Toivasesta kulttuurin monipuolisen nautiskelijan, joka herkistyy hienostuneen tyylikkäästi ja hillitysti myös makuhermoja hivelevistä alkoholipitoisista juomista.

Aikaisemmat Ottopojat

Kaarina Helakisa -seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Muistomerkki Wolmar Schildtille

Suomen Sana ry:n vuosikokouksessa professori Osmo Hännisen ehdotuksesta päätettiin tehdä
aloite muistomerkin saamiseksi Wolmar Schildtille, Suomen ja
suomalaisuuden merkkimiehelle. Lähes kaikki maakunnan
kansanedustajat ja muut tärkeimmät vaikuttajat ovat kirjoittaneet
vetoomukseen nimensä. Nimiä on etupäässä niiden alojen naisilta ja
miehiltä, joita aloja Wolmar Schildt edusti ja edisti.
vetoomus luovutetaan viikolla 15. 

Eurooppalaisten nimikkoseurojen kattojärjestöjen toinen konferenssi Budapestissa

Budapestissa 4.—6.3.2010 järjestetyn konferenssin aihe oli  ”Euroopan kirjalliset kaanonit”.

osallistujia oli useista eri Euroopan maista. Suomen puheenvuoron käytti Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kansainvälisten asioiden johtaja, professori Katri Sarmavuori. Konferenssin pitopaikka oli Petöfi-museo.

Lisää aiheesta

Veijo Toivanen on Sariola-tietäjä 2010

Mauri Sariola -seura ry:n vuosijuhlassa 6.3.2010 järjestetyssä Sariola -aiheisessa tietokilpailussa voittajaksi tuli Veijo Toivanen. Kilpailun tuomarina toimi Juha Kautto ja sihteerinä Erja Sariola. Aikaisemmat tietäjät

• 2009 Veijo Toivanen
• 2008 Matti Nummenpää
• 2007 Seppo Simola
• 2006 Veijo Toivanen
• 2005 Matti Nummenpää
• 2004 Veijo Toivanen
• 2003 Seppo Simola
• 2002 Veijo Toivanen
• 2001 Matti Nummenpää
• 2000 Matti Nummenpää
• 1999 Seppo Simola
• 1998 Matti Nummenpää
• 1997 Matti Nummenpää

Esko Piipolle Kainuun Kirjailijoiden kirjallisuuspalkinto

Kainuun Kirjailijoiden vuosittain jakama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan Kajaanin Kalevalapäivän-juhlassa, annettiin tällä kertaa Suomen Kirjailijanimikkoseurojen johtokunnan jäsenelle ja Kainuun Eino Leino-seuran puheenjohtajalle Esko Piipolle. Piippo palkittiin viime syksynä ilmestyneestä teoksesta ”Kirjaton Eino Leino” (Edico 2009). 

Veikko Huovinen – muistot talteen  

Aineiston keruu 1.4.–31.12.2010

Kirjailija Veikko Huovinen (1927–2009) on sodanjälkeisen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita. Hänen tuotantonsa on omaperäistä, ajan ilmiöitä kirjallisella tavalla kommentoivaa ja ihmisen toimintaa huumorinkin läpi tarkastelevaa.

Veikko Huovinen seura ry, Kainuun Sanomat ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS keräävät talteen muistitietoa ja kertomuksia Veikko Huovisesta, hänen tuotantonsa herättämiä elämyksiä ja ajatuksia, Veikko Huoviseen liittyviä valokuvia ja kirjeitä sekä muita arkistoaineistoja. Aineistot tallennetaan SKS:n kirjallisuusarkistoon, jossa ne ovat mm. tutkijoiden käytettävissä.

Kysymyksiä kirjoittamisesi virikkeeksi:

• Mistä muistat Veikko Huovisen? Millaisena muistat hänet? Minkälaisen vaikutelman sait hänestä henkilönä? Jos olet tuntenut hänet tai tavannut hänet, missä ympäristössä ja millaisessa tilanteessa tapasitte? Mistä puhuitte? Millaisia Veikon repliikkejä muistat? Jos et ole häntä tavannut, mutta olet ollut yhteydessä häneen, kerro millaisessa tilanteessa? Miten teitte yhteistyötä?
• Oletko kuullut Veikko Huovisen esiintyvän kirjailijana yleisötilaisuudessa? Kuvaile millainen hän oli esiintyessään? Millaisen vaikutelman sait hänestä? Mitä olisit halunnut kysyä häneltä?
• Miten löysit Veikko Huovisen tuotannon? Missä tilanteessa ja minkä ikäisenä luit hänen kirjojaan ensimmäisen kerran? Kerro mitä luit? Millainen oli lukukokemuksesi? Mitä olet lukenut hänen tuotannostaan? Mistä kirjoista tai teksteistä olet pitänyt eniten? Mitä tekstejä olet vierastanut ja onko suhde ajan myötä muuttunut? Miten Huovisen teokset ovat vaikuttaneet elämääsi ja ajatteluusi, huumorintajuusi ja elämänfilosofiaasi tai esimerkiksi kirjoitus-, kirjallisuus- tai taideharrastuksiisi?
• Mitä Veikko Huovinen on merkinnyt sotkamolaisille ja kainuulaisille, omalle kotipaikkakunnallesi?

Jos sinulla on Veikko Huovisen kirjeitä, kirjoituksia, sanomalehtileikkeitä, valokuvia, videokuvia, valokuvia, äänitteitä tai muita alkuperäisaineistoja, toivomme sinun luovuttavan ne SKS:n kirjallisuusarkistoon.

Vapaamuotoiset tekstit, joita voi lähettää myös sähköisessä muodossa, toimitetaan 31.12.2010 mennessä osoitteeseen: SKS, Kirjallisuusarkisto, Veikko Huovinen – muistot talteen -keruu, PL 259, 00171 Helsinki; sähköposti: kirjallisuusarkisto@finlit.fi.

Kirjoita eri liuskalle taustatietosi: nimi, osoite, puhelinnumero; koulutus, ammatti (myös entiset); syntymäaika ja -paikka sekä allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan tutkimuskäyttöön SKS:n kirjallisuusarkistoon. Osallistua voit myös nimimerkillä. Mikäli tekstiäsi julkaistaan, kysymme aina erikseen luvan.

Lisätietoja:

Veikko Huovinen seura ry, Esko Piippo, esko.piippo@suomi24.fi, p.050 5680320

SKS:n kirjallisuusarkisto, Ilkka Välimäki, ilkka.valimaki@finlit.fi, p. 0201 131261

Keräyksen toteuttavat:  Veikko Huovinen –seura ry / Kainuun Sanomat / Suomalaisen Kirjallisuuden Seura­­­