Budapestissa 4.—6.3.2010 pidetty konferenssi ”Euroopan kirjalliset kaanonit” oli koonnut runsaasti osallistujia eri Euroopan maista. Konferenssin pitopaikka, Petöfi-museo, oli mitä sopivin. Museon johtaja Csilla E. Csorba esitteli museon toimitiloja, ja ne olivat mitä parhaimmat. Kokoelmahuoneita (kirjoille, tauluille, kuville ja esineille) oli suuret määrät, myös tutkijoiden työtilat olivat ihanteelliset. Käytävällä on nähtävänä suuri kirjapainokone, jolla Petöfin kansallislaulua Nemzeti dal  painettiin ja levitettiin kansan keskuuteen. Se käännettiin nopeasti 150 eri kielelle ja on ollut vaikuttamassa voimakkaasti unkarilaisten kansallistuntoon.      

Puheenvuorot eri maiden kaanoneista vaihtelevat sekä sen puolesta että sitä vastaan. Varsinkin tanskalainen Johan Rosdahl (Pontoppidan-seura) kritisoi oman maansa kaanonia, joka oli koottu kirjaksi ja jossa oli useita kulttuurialoja. Hän toivoi sen tilalle maailmankirjallisuutta.

Seuraava konferenssi pidetään vuoden kuluttua Norjassa.

EUROOPAN NIMIKKOSEUROJEN JA MUSEOIDEN UUTISKIRJE

Pohjoismainen klassikkokirjallisuuden konferenssi

Biskop-Arnössa Ruotsissa 21.—23.8.2009

Suomesta mukana Erik Liljeström (Jacob Tegengren –sällskapet, Katri Sarmavuori, Leena Marja Tikkanen (Veikko Huovinen –seura)

Konferenssissa olivat Pohjoismaat Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti ja Suomi. Osanottajia oli

yli 50. Suomesta kirjailija Märta Tikkasella oli paljon kerrottavaa kontakteista, naiskirjallisuuden käsittelyssä hän analysoi erityisesti Fredrika Runebergin kirjoittamista.

Norjalaiset alkoivat suunnitella oman kattojärjestön perustamista. Semmoinen on toistaiseksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa.

Keskustelut olivat paneelikeskusteluja. Aiheina olivat

1. Pohjoismaisten kirjailijoiden kontaktit ennen ja nyt
2. Kaunokirjalliset kaanonit — debatti, asenteet ja toimenpiteet
3.  Kuinka klassikoita elävöitetään koulussa?
4. Mitä klassikoille tapahtuu kirjastossa?
5. Naisten klassikot
6. Klassikoiden kääntäminen
7. Kirjallisten seurojen merkitys tutkimukselle
8. Onko kirjallisilla seuroilla tulevaisuutta?

Esityksistä kootaan julkaisua. Seuraava konferenssi on kahden vuoden kuluttua Kööpenhaminassa.

Parnass 1/2009

Teema: Pohjoismaisia tapaamisia — Nordiska möten

Catharina Söderbergh: Kirjallinen yhteenkuuluvuus Pohjoismaissa

                                                                 Litterär samhörighet i Norden

Göran Bäckstrand: Klassikkomme kuolevat ilman käsitettävää kieltä

                                                                 Utan ett begripligt språk dör våra klassiker

Gunnel Furuland: Fredrika Bremer ja pohjoismaiset sisarkansat

                                            Fredika Bremer och de nordiska syskonfolken

Catharina Söderbergh: Kirjallinen kaanon Pohjoismaissa

                                            Litterär kanon i Norden

Katri Sarmavuori: Klassikot suomenkielisissä kouluissa

                                            Klaasiker i finskspråkiga skolor

Ann-Louise Holmgren: Kirjallisuudenopetus suomenruotsalaisessa lukiossa

                                            Litteraturundervisningen i det finlandssvenska gymnasiet

Agneta Rahikainen: Svenska litteratursällskapet Suomessa

                                            Svenska litteratursällskapet i Finland

Catharina Söderbergh: Kirjalliset seurat — kasvava kansanliike

                                            De litterära sällskapen — en växande folkrörelse

Britta Nygård: Lujat yhteydet Pohjola-Nordenin ja Biskops Arnön välillä

                                            Starka band mellan Föreningen Norden och Biskops Arnö

Catharina Söderbergh: Mikä merkitys on kirjallisilla seuroilla kirjallisuudentutkijoille?

                                            Vilken betydelse har litterära sällskap för litteraturforskarna?

Birthe Sjöberg: Sivar Arnér 100 vuotta: Kirjailija osallisena elämässä

                                            Sivar Arnér 100 vuotta: En författare delaktig i livet

Per-Olof Swartz: Edgar Allan Poen pieni valkoinen puutalo Bronxissa

                                            Edgar Allan Poes lilla vita trähus i Bronx

Åke Pettersson: Karl Gerhard –seura 25 vuotta

                                            Karl Gerhard Sällskap 25 år

Stefan Gustafsson: Bondeson postiosoitteena

                                            Med Bondeson som postadress

Catharina Söderbergh: Ivar Lo –palkinnonsaajat

                                            Ivar Lo-pristagare

Irtonumero 65 kr. Tilaus 4 numeroa/vuosi 220 kr, seurojen jäsenille 190 kr.

ISY-informationssystem, Söndrumsvägen 35, 302 39 Halmstad

Tel 035-19 75 87, fax 035-19 75 89

E-post: medlemsservice@isydistribution.se

Pohjoismainen klassikkokonferenssi

Biskops Arnössä 21.—23.8.2009

Upsala, Ruotsi

Perjantai 21.8.

14                  Majoittuminen

15                  Kahvi

15.30  Konferenssi avataan

                      Delsin pj Bo Malmsten

                      Rehtori Ingegerd Lusensky esittelee kansankorkeakoulun

16                  Keskustelu pohjoisten kirjailijoiden kontakteista ennen ja nyt.

                      Pohjoismaiden edustajat johdattelijoina.

19.30             Päivällinen

21                  Harry Martinsonin avaruuseepos Aniara, näyttelijä Helge Skoog,

                      musiikki Gunnar Edander

Lauantai 22.8.

8                                        Aamiainen

9                                        Kaunokirjalliset kaanonit — debatti, asenteet ja teot Pohjoismaissa

10                                    Kuinka klassikkoja käsitellään koulussa?

11                                    Lounas

13.30             Mitä klassikoillemme tapahtuu kirjastoissa?

14.30             Kahvi

15                  Naisten klassikot

16.30             Klassikkojen kääntäminen

19.30             Päivällinen

21                  Kirjallinen ja musiikillinen salonki

Sunnuntai 23.8.

8                    Aamiainen

9                    Kirjallisten yhdistysten merkitys tutkimukselle. Seurojen nykytila ja tulevaisuus

                      sekä kansalliset järjestöt

11.30             Bo Malmstenin yhteenveto

11.45             Pääsihteeri Mats Wallenius Pohjola-Nordenista päättää konferenssin

12                  Lounas

Kahden päivän täysmajoitus ja osanottomaksu on 2 400 Ruotsin kruunua.

Ilmoittautuminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian, sillä osanottajamäärä on rajallinen.

Olof Holm, Terapivägen 16 E, 1441 56 Huddinge, sähköposti: olof.holm@huddinge.se

Ilmoittautuminen ei ole sitova, ennen kuin osanottomaksu on maksettu 

pankkitilille 50 27 58-6

Konferensen på Biskops Arnö

21—23.8.2009

Fredag 21 augusti

14.00 Inkvartering

15.00 Kaffe

15.30 Konferensen öppnas av ordföranden i Dels, Bo Malmsten.

       Presentation av folkskolan av rektor Ingegerd Lusensky.

16.0    Samtal kring kontakterna mellan nordiska författare förr och nu. Företrädare för de nordiska länderna inleder.

19.30 Middag

21.00 Harry Martinsons rymdepos Aniara med skådespelaren Helge Skoog och musik av Gunnar Edander

Lördag 22 augusti

8.00 Frukost

9.00 Skönlitterära kanon— debatt, attityder och åtgärder i de nordiska länderna.

10.00 Hur används våra klassiker i skolan?

12.00 Lunch

13.30 Vad händer med våra klassiker på biblioteken?

14.30 Kaffe

15.00 Kvinnliga klassiker

16.30 Översättning av våra klassiker

19.30 Middag

21.00 Litterär och musikalisk salong

Söndag 23 augusti

8.00 Frukost

9.00 De litterära sällskapens betydelse för forskningen. Nyläge och framtis för sällskapen samt de nationella organisationerna.

11.30 Summering av Bo Malmsten

11.45 Generalsekreterare Mats Wallenius, Föreningen Norden avslutar konferensen.

12.00 Lunch

Deltagaravgiften inklusive två dagars helpension är 2 400 kr. Antalet deltagare är begränsat. Anmälan bör därför göras snarast till.

Olof Holm, Terapivägen 16 E, 141 56 Huddinge

E-post: olof.holm@huddinge.se

Anmälan är inte bindande förrän deltagaravgiften har betalats in på plusgirokonto 502758-6

Lisää tietoa Berliinin kokouksesta klikkaamalla kuvaa

Berliinin työpaja johtaa eurooppalaiset kattojärjestöt yhteistyöhön

Berliinissä pidettiin 20.—21.2.09 Euroopan kirjallisten yhdistysten työpaja. Saksalaiset olivat saaneet Eutukea ja saattoivat kutsua järjestöjen edustajia yhteiseen tapaamiseen. Tarkoituksena oli luoda hekilökohtaisia kontakteja, vaihtaa kokemuksia ja miettiä yhteistyön tehostamista. Edustajia oli 17 eri maasta. Suomea edusti Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kansainvälisten suhteiden johtaja, professori Katri Sarmavuori. Varsin monella on kattojärjestö: Saksa, Ruotsi, Tanska, Englanti ja Suomi. Monet muut maat tavoittelevat semmoisen perustamista.

Erityisen paljon eri mailla, Suomella mukaan lukien, on mallien omaksumismahdolliuuksia Saksalta. ALG:n eli Arbeitsgemeinschaft für Literarischer Gesellschaften und Gedenkstätten e.V. puheenjohtaja Christiane Kussin on kertonut heidän luettelonsa esipuheessa kattojärjestön toiminnasta. Heillä perustettiin 1986 kirjallisten yhdistysten työyhteisö, jossa oli 26 kirjallista yhdistystä. Toimintaa muutettiin 1998, niin että mukaan tuli kirjallisuusmuseoita ja muistopaikkoja edustavia yhteisöjä. Nyt näitä on yli 200.

ALG kuuluu ICLM:ään (International Committee fü Literary Museums) ICOM:ssä (International Council of Museums) eli museoiden kansainvälisessä kattojärjestössä. Yhteenliittyminen näiden kolmen taholta, siis kirjalliset yhteisöt, kirjalliset muistopaikat ja kirjalisuusmuseot, on ainutlaatuista Euroopassa.

ALG jakaa kirjallisuusyhdistykset kolmeen ryhmään: 1) kirjalliset suuntaukset tekijöiden mukaan, 2) ei vain yhteen tekijään suuntautuvat ja 3) paikalliset kirjallisuusyhdistykset. Goetheen liittyviä yhdistyksiä on kymmenen, Schilleriin liittyviä kuusi. Niitä ovat esim. Internationale Faust-Gesellschaft, Faust-Museum und Faust-Archiv, Goethe-Gedenkstätte, Lottehaus, Goethe-Gesellschaft in Weimar e.V. Brechtiin liittyviä yhdistyksiä on neljä: Bert Brecht Kreis Augsburg e.V., Brechthaus, Brecht-Weigel-Gedenkstätte ja Brecht-Weigel-Haus.  Edellä mainittuun ryhmään 2 kuuluvia ovat satuyhdistyksistä Deutches Märchen- und Wesersagenmuseum ja Europäische Märchengesellschaft e.V.  Ryhmän 3 edustajia ovat esim. Literarische Gesellschaft Köln e.V.,  Literarische Gesellschaft Lüneburg e.V., Literaturverein Münster e.V. Saksankielisiä Nobelin palkinnon saaneita kirjailijoita on 12 ja heille oli järjestetty näyttely. Kattojärjestö osallistuu Leipzigin kirjamessuille.

Kattojärjestö perustettiin Saksassa ministeriön aloitteesta. Niinpä se on myös jatkuvasti tukenut yhteistyöelintä. Kattojärjestö saa valtiontukea vuosittain 240 000 euroa ja Berliinin kaupungin tukea 4 300 euroa. Näinhän valtion pitäisi tukea huomattavaa kulttuuriyhdistystä. Saksan kattojärjestöön ovat voineet liittyä monet pienet yhdistykset ja kirjalliset muistopaikat, jopa museot.

Berliinin työpaja oli hyvin järjestetty, aikataulu piti, viralliset kielet olivat saksa, englanti ja ranska. Niissä oli tulkkaus ja ranskankielisetkin esitykset saattoi ymmärtää. Osallistujat vietiin retkelle Brecht-Weigeltaloon sekä Brechtin ja hänen vaimonsa näyttelijä Helene Weigelin haudalle, Taiteiden Akatemian kattoterassille katsomaan Brandenburger Torin näköalaa ja Holokaust-muistomerkille.

Työpajaan osallistui edustajia myös Unkarista, Belgiasta, Bulgariasta, Tshekistä, Kreikasta, Latviasta, Luxemburgista, Portugalista ja Slovakiasta. Sveitsiläinen lähetti kirjallisena selostuksen maansa toiminnasta. Unkarilainen Csilla E. Csorba (Petöfi-museo) kutsui osanottajat seuraavaksi vuodeksi Budapestiin.

Saksan lehdistötiedote

Nimikot, kansainvälinen tiedote

Berliinin työpaja johtaa eurooppalaiset kattojärjestöt yhteistyöhön

Berliinissä pidettiin 20.—21.2.09 Euroopan kirjallisten yhdistysten työpaja, jossa Suomea edusti Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kansainvälisten suhteiden johtaja, professori Katri Sarmavuori. Saksan kattojärjestö ALG kutsui EU-tuen avulla eurooppalaisten kattojärjestöjen edustajat yhteiseen tapaamiseen. Tarkoituksena oli luoda hekilökohtaisia kontakteja, vaihtaa kokemuksia ja miettiä yhteistyön tehostamista. Edustajia oli 17 eri maasta. Varsin monella on kattojärjestö: Saksa, Ruotsi, Tanska, Englanti ja Suomi. Monet muut maat tavoittelevat semmoisen perustamista.

Kattojärjestö perustettiin Saksassa ministeriön aloitteesta. Niinpä se on myös jatkuvasti tukenut yhteistyöelintä. Kattojärjestö saa valtiontukea vuosittain 240 000 euroa ja Berliinin kaupungin tukea 4 300 euroa. Näinhän valtion pitäisi tukea huomattavaa kulttuuriyhdistystä. Saksan kattojärjestöön ovat voineet liittyä monet pienet yhdistykset ja kirjalliset muistopaikat, jopa museot.

Berliinin työpaja oli hyvin järjestetty, aikataulu piti, viralliset kielet olivat saksa, englanti ja ranska. Niissä oli tulkkaus ja ranskankielisetkin esitykset saattoi ymmärtää. Osallistujat vietiin retkelle Brecht-Weigeltaloon sekä Brechtin ja hänen vaimonsa näyttelijä Helene Weigelin haudalle, Taiteiden Akatemian kattoterassille katsomaan Brandenburger Torin näköalaa ja Holokaust-muistomerkille.

Unkarilainen Csilla E. Csorba (Petöfi-museo) kutsui osanottajat seuraavaksi vuodeksi Budapestiin.

Nimikot Etelä-Korean televisiossa

Keskiviikkona 25.3.2009 oli Etelä-Korealainen TV-yhtiö Korean Broadcasting System, KBS, Nimikoitten toimistotilassa Helsingin Metsäpuronkujalla tekemässä ohjelmaa Korean televisiolle suomalaisesta lukemiskulttuurista.  Ohjelman teema on "Lukemisen Vallankumous" eli sama kuin 23.4. maailman lukupäivänä. Ohjelma on esitetty Etelä-Korean televisiossa 23.4.2009. Kuvaus kesti noin kaksi ja puoli tuntia. Dokumenttiohjelman kesto on 60 minuuttia ja sillä pyritään kertomaan korealaisille lukemisen tärkeydestä. Korealaisten käsityksen mukaan suomalainen lukemiskulttuuri on korkealla tasolla. Suomen menestyksen vetovoima ja salaisuus johtuu suomalaisten tietoläheisyydestä ja lukutaidosta. Ohjelmaryhmä pyrkii kuvaamaan sitä, miten koko eliniän kestävää lukemistottumusta ja -harrastusta voi kehittää ja pitää yllä. Paikalla olivat keskustelemassa aiheesta Nimikoitten hallituksesta puheenjohtaja Matti Nummenpään lisäksi sihteeri Anneli Kankare, Pentti Runstén ja Annikki Piilonen. Kaikki nämä antoivat yleiskeskustelun lisäksi erityishaastattelun. Lisäksi olivat Mauri Sariola -seuran varapuheenjohtaja Inkeri Juurikkala-Sirviö sekä Viihdemusiikin Ystävien seuran puheenjohtaja Jari Marjanen.  Nimikoitten lisäksi kuvausryhmä on käynyt ainakin opetusministeriössä, Helsingin Yliopistossa ja Leppäsuon päiväkodissa. Kaikkiaan kuvausryhmä on suomessa 6 päivää.