Perustettu 1930

Kotipaikka Rauma

Jäsenmäärä 85

Päivitetty 02.09.2010

www.wakkanet.fi/nortamo-seor.

Tarkoitus

Rauman merenkulun ja merimieskulttuurin muistojen hoivaaminen keräämällä ja toimittamalla sitä koskevaa materiaalia sekä nortamon käyttämän raumankielen käytännöllisen taidon säilyttäminen.

Sama säännöistä: "Rauma merengulu historjalliste ja merimiäskulttuuri muistotte hoivaminen gokkomall ja ulosandamall stää koskeva matterjaali ja säilyttämäll Nortamon bruukkama rauman giälen gäytännölist taitto"

Toiminta

• Kevät ja syyskokoukset pidetään sydvestit päässä, kokouksen jälkeen nautitaan lapskoussi ja toppseilvellinki, lauletaan Nortamon lauluja, käydään välillä pumpuissa ja kuullaan kutsuttua esitelmäntpitäjää sääntöjen tarkoitusperiä palvelevista aiheista.
• Vuosikokous pidetään Hj. Nortamon syntymäpäivänä. Päivästä kuuluttaa Pyyrmanni Raastuvan trapuilta ja kehottaa kaupunkilaisia liputtamaan Nortamon syntymäpäivänä. Kukkien lasku hukkuneitten merimiesten muistomerkillä ja Nortamon patsaalla. kokouksessa mukana myös naiset ja juhlaesitelmä on tavallista merkittävämpi.
• Saunareissu tehdään syksyllä.
• Hjalmarin gousin (nimipäivän) yleisötilaisuus pidetään joka toinen vuosi.
• Kaffeholan järjestetään kaupungin syntymäpäivänä.
• Yleisötilaisuuksia, jotka liittyvät merenkulkuun, rauman kaupungin historiaan tai Rauman kieleen, järjestetään 1-2 vuodessa.
• Raumankielen koulua ylläpidetään kansalaisopistossa.
• Asiantuntijatietoa, joka liittyy raumankieleen ja kaupungin historiaan annetaan pyydettäessä.
• Nortamon ja hänen jälkeensä raumankieltä käyttäneitten kirjoittajien tuotantoa esitellään.
• Seuran jäsenistö muostaa laivan miehistön: kapteeni, styyrman, purser, konst, matruus jne.
• Toiminta on osittain kotiseutuyhdistystoimintaa.
• Seor on vuasitte aikan homman yksi ja yhdes muitten gans kaupunkkihi mm. Nortamon batsa, Hukkuneitte merimiäste muistoankri, Merengulkijoitte muistomerkki (Vilku ja Iirom batsa), Pitsinypläjittem batsa ja Järvluado fyyri. Yks kaupungin bääkaduist ristitti Seora ehdotuksest Nortamongaduks. Vanha Rauman dalonimist seor on gans kantann hualt.
• Kansalaisopistos o vuaskymni ollu raumangiälengoul.
• Lyhyväst sanottun Seor vaali Nortamo framill tuama kulttuurperinttö: häne ja muitte raumlaisten girjailijoitten tutantto ja heijä muistoas ja kirjalist perinttöäs, Rauman giält ja keskaikkasen gaupungi merelisytt.

HJ. Nortamo:

• Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro 1906
• Uussi raumaissi jaarituksi 1912
• Meripurakoj ja maamyyri 1925
• Rojohoppe viimene reis 1921-22
• Umme ja pimjä 1930-31
• Laulajapoika I 1925
• Laulajapoika I-II 1933
• Kokoomateos Sillo se paukatt 1994

Seura kutsuu jäsenensä.

Yhteystiedot

markku.toivonen(at)dnainternet.fi

Meijän dorpp

Tual metän dakan ja niämen gannal
O uudistorpp ja se torpp o mnuu
Se seiso koivistos lahde rannall
Ja kuisti viäres om bihlavpuu.

Ja auring paista nin gorjast siihe
Kom bäev om bualil ja suvi maas
Se sättek kulttahan gääri riihe
Ja käyväp piilohom bellohaas.

Siält toimeisas meijä Miina hyäri
Siäll o meill vanhuden durva kaks
Nuap pellavpääk kon dual sannas pyäri
Ne tleevap päev päeväld vahvemaks.

Ja pihalls seisova meijä nauda
Tuo lehm o Mansike, mull o Matt
Nii valkjoin hohtava akkun lauda
Ja akkunallt tuumisas istu katt.

Ja notkos tuallp pisi niituluhta
Syä Valko vikkrei ja apiloit
Eik koko mailmas ols semmost juhta
Vaikk keisrin dallist sais valikoit.

O rahoijakki mnullk kolmattsatta
Ei puute meit uskal ahdistell
Ja mnuull o durklaise linjalratta
Ja peslaagpiipu ja plakkarkell.

Kyll meill o värkki, ei puutet mistä
Ja harmi harvo ja muutteks vaa
Ja ko net tlee ni mnää lauluks pistä
Ja harmik korppehen goikkis saa.

Sillt tavallk kaikill mnää ilo hangi
Ku siin mnää laula ja naura nii
Ja kesken gaike sitt unhotangi
Miks laulun bätkähän otin gii.