Tekstin alkuun
Etusivu - Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry
Kainuun Isa Asp Seura ry

Perustettu 2004

Kotipaikka Puolanka

Jäsenmäärä 45

Päivitetty 27.08.2010

http://www.kainuunisaaspseura.fi/

 

Kainuun Isa Asp seura on perustettu v. 2004 tukemaan ja säilyttämään suomalaista ja ennen kaikkea kainuulaista runoutta ja kirjallisuutta arvokkaana kulttuuriperintönä säilytettäväksi ja siirrettäväksi tuleville sukupolville.

 

Isa Asp ( 1853 - 1872 ) oli ensimmäinen suomenkielinen naistaidelyyrikko. Isa Aspin runot, päiväkirja, sadut  ja muu kirjallinen tuotanto ovat arvokasta säilytettävää, tutkittavaa ja tulkittavaa aineistoa. Isa Asp syntyi Vaalan, silloiseen Utajärveen kuuluvan kunnan Myllyrannassa, asui Utajärven Kurimon ruukissa, Suomussalmen Ämmän ruukissa. Kävi tyttökoulua Raahessa, oli 14-vuotiaana isänsä taloudenhoitajana Sotkamossa vajaan vuoden.

Perhe osti Parolan maatilan Puolangalta josta Isa lähti opiskelemaan Jyväskylän seminaariin.

Isa menehtyi keuhkotautiin 19-vuotiaana, haudattiin Jyväskylän maalaiskunnan  hautausmaahan, hauta on merkitty yhtenä merkkihautana.

V. 2008 löytyi Isan haudan muistomerkki, marmoriristi joka on ollut  kateissa 50-60 vuotta. Marmoriristi oli löydettäessä kahtena kappaleena, löytöpaikka oli Jyväskylässä, ammattikorkeakoulun rakennustyömaan hissikuilun ylätasanne.

 

Lastenkutsut

 

Isa Aspin sadut ja lastenrunot -kirjan julkistamistilaisuus pidettiin Puolangan kirjastossa Kaijan Kartanossa keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.  Mukana tilaisuudessa muun muassa kirjan toimittaja, kirkkoherra Toivo Hyyryläinen.  

 

 

Isa Asp oli ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko. Hän syntyi Utajärven (nykyisin Vaalan) Myllyrannassa 4.2.1853. Isänsä työn vuoksi perhe asui lisäksi Utajärven Kurimon ja Suomussalmen Ämmän ruukeilla sekä Puolangalla. Koulunsa Isa kävi Raahessa ja opiskeli Jyväskylän seminaarissa. Isa Asp kuoli 19-vuotiaana Jyväskylässä 12.11.1872.

 

Aspin kirjallinen tuotanto on löytänyt paikkansa suomalaisessa kirjallisuudessa. Tunnetuin hänen runoistaan on Aallon kehtolaulu,

Ensimmäinen Isan runo julkaistiin hänen ollessa yhdeksänvuotias. Opiskeluaikana häneltä tilattiin juhlarunoja, ja perheen sekä ystävien keskuudessa oli itsestään selvää, että Isan runot kuuluivat yhteisiin tapahtumiin. Vuonna 1912 julkaistiin Helmi Setälän kirjoittama Isan elämäkerta ja kokoelma hänen runojaan ja päiväkirjamerkintöjään. Vuonna l951 ilmestyi Jaakko Terenttilän kirjoittama romaani Rauhaton ja vaahtopää, joka perustuu Isa Aspin elämään. 

Vuonna 1982 ilmestyi Erkki Hyytisen teos Isa Asp, joka sisältää elämäkertatietojen ja suomeksi kirjoitettujen runojen lisäksi Mikko Kilven suomentamia Isan runoja.

Isan suvun kätköistä löytyneet 92 aiemmin julkaisematonta runoa päätyivät julkisuuteen vuonna 2003 Toivo Hyyryläisen suomentamina ja toimitta­mina teoksessa Kohise villi aalto.

Isa Aspin päiväkirjat keväältä 1871 julkistettiin Arja Nerkko-Runtin suomentamina ja Toivo Hyyryläisen toimittamina. Kahdeksantoistavuotias sydämeni -teoksessa on myös Toivo Hyyryläisen suomentamia Isan runoja.

 

Nyt julkistettava kirja on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Ensimmäistä kertaa julkaistaan suomen kielellä Isa Aspin 29 satua tai kertomusta sekä 18 lastenrunoa, jotka on koottu käsinkirjoitetuista lehdistä. Suurimman osan nyt julkaistuista saduista ja runoista Isa Asp kirjoitti 13 vuoden iässä.

 

Runoilija Isa Aspin tähän saakka julkaisemattomat sadut ja lastenrunot osoittavat hänen varhaisen kirjallisen lahjakkuutensa. Innostuessaan nuori kirjailija tiivistää sanottavansa runoksi ja näin rikastuttaa satujensa mielikuvitusmaailmaa. Aspin varsinainen kirjallinen kohdeyleisö olivat painettujen lastenjulkaisujen lukijoiden ohella pohjoisten rautaruukkien lapset.

Isa Asp kirjoitti lapsena ja nuorena ruotsiksi lastenlehtiään ja avusti myöhemmin painettuja lastenjulkaisuja. Hän omaksui Sakari Topeliuksen tuotannon lisäksi vaikutteita ruotsiksi julkaistun lastenkirjallisuuden eurooppalaisesta traditiosta. Sitä leimasivat vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla moraalis-eettiset arvoasetelmat.

 

Kirjan toimittaja Toivo Hyyryläinen, s. 1945, on puolankalaissyntyinen Yli-Iin kirkkoherra, kotiseutuneuvos ja kirjailija. Nyt julkaistu Isa Aspin sadut ja lastenrunot on kolmas hänen toimittamansa teos runoilija Isa Aspin tuotannosta.

 

Sadut ja lastenrunot ovat Arja Nerkko-Runtin ja Toivo Hyyryläisen suomentamia. Kuvitus on Puolangan yläasteen oppilaiden. 54-sivuisen teoksen on kustantanut Kustannus Oy Puolangan DTP / Puolanka-lehti.

Kirjaa on myynnissä 20 euron hintaan Puolanka-lehdessä / Mielikuvassa, p. (08) 6532 200, toimitus@puolanka-lehti.fi, sekä Puolangan Kipassa.

Isa Aspin patsas Puolangalla. Kuva Esko Piippo

 

 

Kainuun Isa Asp Seura ry

Kainuun Isa Asp Seura perustettiin Isa Aspin  patsashankkeen jatkeeksi vaalimaan Isan kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. Isa Asp patsas paljastettiin 12.11.2002, Isan 130 vuotis kuolinpäivän muistoksi. Patsas on pronssinen näköispatsas. Se sijaistee Puolangan keskustassa, Isa Asp puistossa. Patsaan veisti kuvanveistäja Niilo Rikula. Hän on veistänyt myös Vallilaan Gunnar Bärlundin patsaan, keihääheittäjä patsaan Pihtiputaalle ja Liminkaan v. 2005 Hannu Krankan (nuijasotapäällikkö) patsaat.

Patsaan välittömässä läheisyydessä on hirsirakenteinen talo, ainoa "kunnossa oleva vanha rakennus" Puolangan keskustassa. Talo on rakennettu 1800 lopulla ja sen on omistanut Isan velimies Jaakko joka on pitänyt siinä mm. postitoimistoa. talossa on ollut monia muita toimistoja mm. pankki ja vuokralaisia. Talo on ollut Aspin suvun lomanviettopaikka aina v.1997 saakka jonka jälkeen suku möi talon kunnalle.

Seuran myyntiartikkelit

  • Numeroitu patsaan pienoisveistos 1.682 e.
  • kyniä
  • kortteja patsaasta.
  • Jaakko Terenttilän kirjaan, Rauhaton ja vaahtopää, v. 1951 ilmestynyttä kirjaa myymme näköispainoksena.  
  • Isan runot, suomentanut Toivo Hyyryläinen, Kohise villi aalto v. 2003,
  • Isa Aspin päiväkirjat  Toivo Hyyryläisen suomentamana v. 2004 
  • Jaana Janhilan kirjoittama romaani Perhostanssi v. 2005.

 

Seuran toiminta

Seuran toiminta on vilkasta ja säännöllistä. Syksyisin pidettävät runopäivät Isan kuolinpäivän aikana 12.11. sekä helmikuussa 4.2 Isan syntymäpäivänä runotapahtuma. Isan patsas on jo perinteisesti lakitettu Vapun aattona, lakittajana on ollut edellisen kevään ylioppilas Puolangalta. 

Jäsenyys

Kainuun Isa Asp Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla seuran tilille 536607-227454 jäsenmaksun 10 euroa/vuosi tai ainaisjäsenmaksun 100 euroa.

Yhteystiedot

Kainuun Isa Asp Seura ry
Siimeksnentie 13
89200 Puolanka

Puheenjohtaja
Tuulikki Moilanen
Siimeksentie 13,  89200 Puolanka
0400-635662 tai 08-751017
moilanen.tuulikki@elisanet.fi


Yöttömän yön kirjamessut Oulussa 16.5.2008. Isa Asp –seuran puheenjohtaja Tuulikki Moilanen keskustelemassa messuvieraan kanssa. Kuva Esko piippo

AALLON KEHTOLAULU

Isa Asp

 

Nuku, nuku aaltonen,

nuku jo!

Tuolla laulaa humisten

kuusisto!

Kehtolaulusi se on –

nuku aalto rauhaton,

nuku jo!

 

Miksi tahdot katsella,

kluinka jo

loukannut on luontoa

turmio!

Kuinka kukat surkastuu,

kuinka tuless´paljastuu

lehdikko?

 

Nuku aalto, vahtopää!

Nuku jo!

Kerran sinun herättää

aurinko.

Senpä sulle, rauhaton,

hellä silloin suotu on

suutelo.

 

Herätessäis heloittaa

kukat jo,

suloisesti tuoksuaa

tuomisto.

Liverrykset lintusten

silloin soi kuin Väinösen

kantelo!

 

Sydän! nuku sinäkin,

nuku jo!

Uni sull´on suloisin

nautinto.

Toivo aikaa armaampaa,

nuku , kunnes lopun saa

taistelo.


Kainuun Isa Asp -seuran puheenjohtaja Tuulikki Moilanen. Kuva Esko Piippo

Kainuun Eino Leino –seura Kainuun Isa Asp –seuran vieraana

Isan syntymäpäivänä 4.2.2008

 

Kainuun Eino Leino –seura vieraili Isa Aspin 155 –vuotispäivänä  Kainuun Isa Aspin –seuran vieraana 4.2.2008 Puolangalla Isan veljen Jaakon omistamassa Kukkulan talossa pidetyssä illanvietossa. Illassa nähtiin ja kuultiin Isan tuotantoa ja laulettiin Eino Leinon runoja yhteislauluna.

Isa Aspin –seuran puheenjohtaja Tuulikki Moilanen ja Oili Taipale kertoivat Isa Aspin elämästä, tuotannosta ja Kukkulan talosta, jota Isa Aspin –seura pyrkii saamaan kunnalta hallintaansa arvokkaan kulttuurikohteen entisöimiseksi. Illassa kuultiin myös paikallisia runoilijoita.  Kainuun Eino Leino –seuran puheenjohtaja Esko Piippo kertoi Aspin seuralaisille Eino Leinosta ja Seuran toiminnasta. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Isa Aspin sukulaisia Oulusta.


Paikallisia lausujia Isa Aspin juhlatilaisuudessa

© 2009 Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry - Tekninen toteutus Optinet kotisivut