Perustettu 1974

Kotipaikka Kajaani

Jäsenmäärä 141

Päivitetty 16.08.2010

Seuran tehtävä ja tarkoitus:

• tekee tunnetuksi Eino Leinon tuotantoa ja elämäntyötä
• saattaa tunnetuksi Kainuuta Eino Leinon syntymämaakuntana
• elvyttää Eino Leinon tuotannon esittämistä, tutkimista ja julkaisemista
• tukee erityisesti kainuulaisten kirjailijoiden ja taitelijoiden työskentelyä yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa
• on mukana kehittämässä Eino Leino -talon toimintaa Kajaanin Paltaniemellä
• järjestää omia kulttuuritilaisuuksia ja osallistuu kulttuurijärjestöjen yhteisesiintymisiin
• järjestää vuosittain Eino Leinon syntymäpäivänä Kajaanin Runoviikon yhteydessä, Runon ja suven päivänä, 6.7. Eino Leino –iltamat Kajaanin Kaukametsässä

Toimintansa rahoittamiseksi Seura myy mm. Leino –paitoja, postikortteja, Leino –tulitikkuja, julkaisuja, kirjanmerkkejä, videoita ja Eino Leinoon liittyvää antikvariaattikirjallisuutta.

Kainuun Eino Leino –seura aloitti Eino Leino runokoulun

Kainuun Eino Leino –seura on aloittanut lapsille tarkoitetun Eino Leino runokoulun Kajaanissa.

Runokoulu antaa sanataideopetusta 9-12  -vuotiaille peruskoululaisille, jotka ovat kiinnostuneet sanataiteen harrastamisesta. Kainuun Eino Leino –seura tekee opetuksen järjestämisessä yhteistyötä Kajaanin Kaukametsän kansalaisopiston kanssa. Runokoulun opettajana on sanataideopettaja Teija Rääpysjärvi. Kainuun kulttuurirahasto on tukenut hankkeen toteuttamista.

Eino Leino tietoutta, kuvia ja Seuran kotisivut osoitteessa:

http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/

Eino Leino-talon emäntään yhteystieto:

http://www.kapsakka.fi/

Yhteystieto ja jäseneksi liittyminen:

Kainuun Eino Leino-seura ry.
puheenjohtaja Esko Piippo
Sammonkatu 2 A 4
87100 Kajaani

esko.piippo(ät)kajaani.fi

"Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat" -teos julkistettiin Runoviikolla. 

 Eino Leinon 132. syntymäpäivänä julkistettiin Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtajan Esko Piipon kirjoittama teos "Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat". Kirja kertoo Eino Leinon lapsuusympäristöstä Paltamon paltaniemestä, lapsuuden Lönnbohmien perheestä ja perheenjäsenistä ja Einon kehitystien varhaisesta lapsuudesta ylioppilaaksi saakka. Kirjan on kustantanut Edico Oy.

Kaksi kajaanilaista kirjailijanimikkoseuraa pelastaa Eino Leino-talon 

Kainuun Eino Leino -seura ja Elias Lönnrot seura ostavat Kajaanin Paltaniemellä Eino Leinon muistotalon Kajaanin kaupungilta. Nimikkoseurat tarjosivat talosta 500 euroa ja Kajaanin ympäristötekninen lautakunta päätti kokouksessaan ke 19.5.2010 hyväksyä seurojen tarjouksen. Talo on aikoinaan Kainuun Eino Leino-seuran rakennuttama, mutta ehdittyään maksaa talosta noin puolet, talo siirtyi seuralta vuonna 1980 Kajaanin kaupungille jäljellä olleita velkoja vastaan. Talo säilyy edelleen kulttuurikäytössä. Matkailijoiden suosiossa olevassa talossa käy tuhansia vuosittain matkailijoita. Talon palveluista vastaa ensi kesän vielä Kapsakka Ky. Talon omistus siirtyy seuroille 1.11. 2010.

Esko Piipolle Kainuun Kirjailijoiden kirjallisuuspalkinto

Kainuun Kirjailijoiden vuosittain jakama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan Kajaanin Kalevalapäivän-juhlassa, annettiin tällä kertaa Suomen Kirjailijanimikkoseurojen johtokunnan jäsenelle ja Kainuun Eino Leino-seuran puheenjohtajalle Esko Piipolle. Piippo palkittiin viime syksynä ilmestyneestä teoksesta ”Kirjaton Eino Leino” (Edico 2009). 

Esko Piippo

KIRJATON Eino Leino

TARINOITA KODITTOMUUDEN AJASTA

Kirja kertoo runoilija Eino Leinon elämän viimeisen vuosikymmenen levottomasta vaelluksesta ja runoilijan ystävistä.

Kiinni riipun elämässä

kaikin vaistoin, kaikin taistoin

vaikka kaikki tuskat tunsin,

vaikka kaikki maljat maistoin.

Näin kirjoitti Eino Leino runokokoelmassaan Elämän koreus vuonna 1915. Runon taustalla oli toinen hajonnut avioliitto, ensimmäisen maailmansodan syttyminen, kesänvietto Hella ja Sulo Vuolijoen kesäpaikassa Kukkialla. Samanaikaisesti kun Leino aloitti elämänsä viimeisen vuosikymmenen kodittoman vaelluksen, hän yritti tarrautua elämällään kiinni yhteiskuntaan ja runoilijakutsumukseensa.

Sisäinen levottomuus, voimakas mielikuvitus ja elämänhavainnot syöttivät hänelle uusia kirjallisia aiheita, samanaikaisesti, kun Eino Leino oli jo koditon vaeltaja.

Tilapäisasunnot, ystävien asuinsijat, lepokodit ja ravintolat olivat hänen elämänsä viimeisen kymmenen vuoden kirjoitus- ja kohtaamispaikkoja. Siitä huolimatta häneltä ilmestyi teoksia, jotka ovat vahvaa suomalaista kirjallisuutta.

Elämän koreuden esipuheessa Leino kertoi vapauden olevan arvon,joka tavoitteleminen vaati jokapäiväistä kamppailua. Vapautensa tavoittelussa Leino puhdisti itsensä kaikista aineellisuuden pyyteistä.

Kun maantietä astui kirjaton ja karjaton runoilija, ei hänellä ollut jäljellä enää muuta kuin rakastavat ystävänsä, loppuun asti hiipuva hengen palo, kuumeisia uusia suunnitelmia ja meidän elämäämme valaisevat suuren runoilijan runot.

Kirjan tekijä on Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja ja Leino-asiantuntija,

jolta ilmestyi vuonna 2008 kirja Tarinoita Eino Leinosta.

Kajaanin runoviikolla, 2. - 6. 7. 2008, ilmestyi Kainuun Eino Leino -seura ry:n puheenjohtajan, Esko Piipon, kirja "Tarinoita Eino Leinosta".

Teos kuvaa episodeja Leinon ystävyyssuhteista ja sivuaa myös hänen tuotantoaan.

Uusi teos Eino Leinon isästä Andreas Lönnbohmista

Kajaanissa Eino Leino –talolla julkistettiin Einon päivänä maanantaina 17.11.2008

uusi teos, joka kertoo Eino ja Kasimir Leinon isän tarinan. Teoksen ”Andreas Lönnbohm maanmittari runoilijoiden isä” on kirjoittanut ristijärveläissyntyinen historioitsija, professori Oiva Turpeinen. Teoksessa kerrotaan Antti Lönnbohmin elämäntarina maanmittarina ja isänä ylempien virkaherrojen, talollisten ja suuren perheen elättämisen puristuksessa. Teoksen on kustantanut Amanita.

Torstaina 24.7.2008 esiintyi Kajaanin Paltaniemen Eino Leino -talon Runokahvilaillassa kajaanilainen Disciples -lauluyhtye esittäen suomalaisia lauluja. Konsertin päätteeksi
juotiin iltakahvit.

Seuraava Runokahvilailta on to 31.7.2008 klo 18, jolloin Kainuun Lausujien
miesryhmä esittää Eino Leinon runoutta.

Kajaanilaiset kirjailijat vierailivat Kajaanin Keskuskoululla

Entinen Keskuskoulun oppilas, nykyinen suosittu lasten- ja nuortenkirjailija Tittamari Marttinen ja kajaanilaissyntyinen runoilija Risto Oikarinen vierailivat itsenäisyyspäivän aattona Kajaanin Keskuskoulussa.  Ennen vierailua Keskuskoulun oppilaat olivat tutustuneet kainuulaissyntyisiin kirjailijoihin ja tehneet heistä seinälehtiä; tuttavuutta tehtiin  mm. Heikki Meriläisen, Eino Leinon, Ilmari Kiannon, Isa Aspin, Veikko Huovisen,  Raija Orasen, Tittamari Marttisen, Vesa Löhösen ja Risto Oikarisen tuotantoihin. Joissakin luokissa oli luettu urakalla Tittamari Marttisen ja Vesa Löhösen  tuotantoa. Jossakin luokassa oli taas analysoitu Risto Oikarisen runoja.

Kajaanin Keskuskoulu on yhtenäiskoulu, jossa on oppilaita 3.-9.luokilla. Niinpä Tittamari Marttiselle oli luontevaa vierailla 3.-5. luokilla ja Risto Oikarinen oli 6.-9. luokkien vieraana. Luokkavierailuissa kirjailijat esittivät tuotantoaan, tapaansa kirjoittaa ja työskennellä sekä kertoivat mistä ideat virtaavat kirjoittamista varten. Runoilija Risto Oikarinen säväytti esityksensä lopuksi improvisoimalla saksofonilla. Oppilaat olivat varautuneet vierailuihin runsailla kysymyksillä.

Päivä päättyi kirjalliseen itsenäisyyspäivän juhlaan, jossa kirjailijat esiintyivät koko koululle. Yhteisessä juhlassa laulettiin Kiannon ja Leinon kirjoittamia lauluja, katsottiin kavalkadi kainuulaisista kirjailijoista ja yllättipä juhlaväen itse Eino Leinokin saapumalla lausumaan tilaisuuteen runojaan vasta ilmestyneestä teoksestaan Jumalien keinu. Kirjallinen juhla päättyi Ilmari Kiannon runoilemaan Kainuun marssiin.

Kajaanin Runokahvilassa Laulu lainehilla

Torstaina 7.8.2008 Kainuun Eino Leino –seura järjesti Runokahvilan Laulu lainehilla Eino Leino –talossa Paltaniemellä.  Illassa kuultiin sopraano Minna Tuhkalan voimakkaasti elettyjä tulkintoja Eino Leinon, Kasimir Leinon, L.Onervan ja Ilmari Kiannon sävelletyistä runoista. Minna Tuhkalaa säesti Kainuun Eino Leino –seuran varapuheenjohtaja, pianonsoitonopettaja Heljä Tervo. Ilta oli viimeinen Eino Leino –seuran järjestämänä tältä kesältä. Runokahvilailtojen järjestämistä on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.

Eino Leinon runoja äänikirjana

Eino Leinon 130-vuotsmerkkipäivän kunniaksi on julkaistu kaksi äänikirjaa Cd:nä. Teokset ovat Eino Leinon Kauneimmat rakkausrunot sekä Hymyilevä Apollo. Kirjat ovat tuottaneet suunnittelija Teemu Ojalehto sekä Elias Lönnrot -seura ry:n puheenjohtaja Lasse Luyytikäinen. Hymyilevän Apollon esittää lehtori Juha Vartiainen. Kauneimmat rakkasurunot esittävät Kainuun lausujan taiteilijat Maija Rasmus, Teija Rääpysjärvi, Kari Suhonen, Lea Suopelto ja Matti Tampio.

Äänikirjoja voi tilata sähköpostitse lasse.lyytikainen@oulu.fi tai kapsakka@kainuu.dom