Perustettu 2006

Kotipaikka Helsinki

Jäsenmäärä 48

Päivitetty 08.03.2010

Kutsu sadunkirjoituskilpailuun

Kaarina Helakisa -seura ry kutsuu koululaisia sadunkirjoituskilpailuun.
Kilpailu alkaa Kaarinan-päivänä 25.11.2009 ja päättyy 15.4.2010.

Sadun voi kirjoittaa yksin tai yhdessä kirjoittajatoverin (-tovereiden) kanssa.  Jos opettaja tuntee sadutusmenetelmän, hän voi kirjata alkuopetuksen oppilaan kertomuksen.
Sadun pituus saa olla 1-5 sivua ja sen voi kirjoittaa joko käsin tai tekstinkäsittelyohjelmalla (fonttikoko 12), jolloin se tallennetaan word.rtf –tiedostona tai pdf-tiedostona CD:lle tai sähköpostin liitteeksi.

Sadun saa kuvittaa haluamallaan tavalla, esim. tussipiirros-, akvarelli- tai digitaalisia tekniikoita käyttäen. Kuvan/kuvat voi liittää erillisenä kuva-arkkina tekstin mukaan tai sijoittaa tekstin yhteyteen. Kuvia saa olla 1-3.

Sadunkirjoituskilpailussa on neljä sarjaa:

1. Alkuopetuksen oppilaat, joiden sadun aikuinen kirjaa sadutusmenetelmää käyttäen
2. 1.-3. luokkien oppilaat
3. 4.-6. luokkien oppilaat
4. yläkoulun oppilaat
   
   

Arvosteluraadissa ovat mukana kilpailutyöryhmän jäsenet, Kaarina Helakisa –seura ry:n puheenjohtaja, KM Leena Linhola, seuran hallituksen jäsenet FT, prof. Katri Sarmavuori ja
LTO Eeva Harju sekä FM Tuuli Heikka. Seuran ulkopuolelta sekä äidinkielenopettajana että pitkän uran kustannustoimittajana tehnyt FM Paula Pesonen on myös lupautunut mukaan arvosteluraatiin. 

Satu lähetetään 15.4.2010 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen kaarinahelakisaseura@gmail.comtai postitse osoitteella Kaarina Helakisa -seura ry, Kiuaskuja 6, 02770 Espoo. Kirjoittajan tai ryhmän jäsenten nimien lisäksi palautettavassa sadussa on mainittava luokka-aste ja koulu sekä kotiosoite.

Satuja ei palauteta.

Parhaat sadut palkitaan koulujen kevätjuhlassa. Palkintoina jaetaan hyvätasoista lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Palkitut sadut julkaistaan netissä, jos siihen saadaan huoltajan lupa. Lupa tullaan kysymään erikseen, kun tiedetään, mitkä sadut halutaan julkisuuteen seuran nettisivuilla.

LUE LAPSELLE RUNO PÄIVÄSSÄ

Kaarina Helakisa -seura julkisti Vallilan kirjastossa Lue lapselle runo päivässä kampanjan sunnuntaina 15.11.2009. Kaikenikäistä yleisöä oli useita kymmeniä kuuntelemassa lasten lauluesitystä sekä lauluyhteyttä Reippaat äidit.

Kaarina Helakisa -seuran teatteriryhmä esitti keppiteatterinäytelmän "Kissa joka tahtoi leijonaksi".

Katri Sarmavuori esitti tilaisuuteen sopivan runoesityksen.

Puheenjohtaja Leena Linhola

Kaarina Helakisa -seura ry:n hallitus toimintakaudella 2009

Puheenjohtaja Leena Linhola

leena.linhola@gmail.com, puh. 044-303 1945

Kaarina Helakisa -seura ry, Kiuaskuja 6, 02770 Espoo.

Hallitus

• Kaija Haapalinna-Lintinen
• Anneli Kankare, sihteeri
• Katri Sarmavuori
• Merja Somiska

Varajäsenet

• Eeva Harju
• Riikka Käkelä-Rantalainen 

Kaarina Helakisa -seura ry:n perustava kokous oli maanataina 5.6.2006 Helsingissä.

 Yhdistyksen tarkoituksena on:

• Kaarina Helakisan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja edistäminen sekä Kaarina Helakisan elämään ja teoksiin liittyvien yhteyksien ja muun aineiston kokoaminen ja vaaliminen.
• Lastenkirjallisuuteen, erityisesti satuihin ja lastenrunoihin, kohdistuvan luku- ja kirjoitusharrastuksen edistäminen.
• Lastenkirjallisuuden, erityisesti Kaarina Helakisan tuotantoon, liittyvän tutkimuksen edistäminen ja sen tunnetuksi tekeminen.

Kaarina Helakisa –seura ry 

Jäsenkirje
6.9.2009

Pakastimet ovat satoisan kesän jälkeen täynnä mustikoita, vadelmia ja kanttarelleja. Talvi voi tulla, ja Kaarina Helakisa –seuran toiminta lähteä kesälomien jälkeiseen käyntiin. Tartu toimeen ja lähde mukaan syyskauden väriläiskiksi suunniteltuihin käsityötalkoisiin, kynttilänvaluiltaan ja viemään nukketeatteriamme eteenpäin. Seuran hallitus haluaa kuulla jäsenistön toiveita ja ehdotuksia toiminnaksi, joten pidetään yhteyksiä yllä.

Vuosikokousterveisiä

Vuosikokous pidettiin Töölön  kirjastossa 25.4. Hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Leena Linhola (puheenjohtaja),  Kaija Haapalinna-Lintinen (varapuheenjohtaja), Katri Sarmavuori (tiedottaja), Merja Somiska ja Anneli Kankare (sihteeri). Hallituksen varajäseninä toimivat nukketeatterivastaavamme Eeva Harju sekä Riikka Käkelä-Rantalainen.

Merja Somiska ihaili lapsena(kin) isosiskoaan ja merkitsi Kaarinan tekemisiä muistiin erityiseen päiväkirjaan. Vuosikokouksessa Merja luki siitä otteita, ja meille selvisi mm. se, että Kaarina oli kirjoittajana yökyöpeli. Merjan tarkoitus oli luovuttaa täyteen kirjoitettu päiväkirjavihko Kaarinalle, mutta kuten tiedämme, päiväkirjojen kirjoitus jää usein kesken, ja niin kävi tässäkin. Toisaalta Kaarina oli jossain vaiheessa kovasti innostunut grafologiasta ja Merja arveli, että ehkä ei sen vuoksi tullut koskaan luovuttaneeksi käsin kirjoittamaansa päiväkirjaa siskolleen.

Jäsenmaksut ennallaan, jäsenmaksukausi 1.8.2009 – 31.7.2010

Vuosikokous päätti pitää jäsenmaksut entisen suuruisina eli henkilöjäseniltä 10 e/vuosi ja yrityksiltä 50 e. Kaikkien jäsenmaksunsa eräpäivään 25.9. mennessä maksaneiden kesken arvomme yhden Kaarina Helakisan runokirjan ”Niille joilla on nauravat korvat” (Otava 2008). Ks. liite.

Nukketeatterivuosi 2009

Vuosi 2009 on suomalaiselle nukketeatterikulttuurille juhlavuosi. Tasan sata vuotta sitten aloitti toimintansa ensimmäinen suomalainen ammattinukketeatteri.

Kaarina Helakisa –seuralla on kaksikin valmista nukketeatteriesitystä;  ”Kissa joka tahtoi leijonaksi” ja ”Ihmeellinen maalari”. Nukketeatteriesityksistä on alustavasti sovittu mm. Espoon Entresse-kauppakeskuksen kirjaston sekä Vallilan kirjaston kanssa. Heinolaankin on kyselty. Haluamme myös taltioida nukketeatterit kuvalliseksi esitykseksi, jossa voisi sadun lisäksi olla nukkien ja muun tarpeiston teko-ohjeet yms. Uskomme tällaiselle cd-tallenteelle olevan kysyntää ja että sen myymisestä voisi saada seuralle vähän tulojakin.

”Enkelitalkoot”  lauantaina 3.10. ja 10.10. klo 14 – 18. Kaikki jäsenet mukaan!

Kaarina Helakisa oli kekseliäs ja kätevä käsistään. Hän myös oli vahvasti sitä mieltä, että jokaisella lapsella pitäisi olla uniikkilelu, jossa on persoonaa ja tunnetta. 

Järjestämme Kaarinan hengessä askartelutilaisuudet lauantaina 3.10. ja 10.10.  Aloitamme klo 14.00 ja lopettelemme n. klo 18.00. Askartelemme yhdessä nukkeja ja palikkataloja Eeva Harjun kotona, osoitteessa Kiuaskuja 6, Espoo.  Työt myydään Naisten Joulumessuilla Wanhassa Satamassa 2. – 6.12.  Tuotto saadaan lyhentämättömänä seuran toimintatilille. Tule ihmeessä mukaan hauskaan askartelutapahtumaan ja tuo tullessasi kaikenlaista hassua ja hauskaa tarpeistoa, jota voimme tuotteissamme hyödyntää! Voit tuoda vaikkapa enkelinukeille pastellinsävyisiä tai noidille mustia, kretuliineja ja harmaita mekkokankaita, pitsejä, brodyyreitä. Lisäksi tarvitaan vanua (vaikkapa vanhan kesäpeiton dacronvanu-sisus) nukkien täytteeksi.

Lue lapselle runo päivässä –vihko uusiutuu ja ilmestyy loppusyksystä

”Lue lapselle runo päivässä” –vihko julkaistaan tänäkin syksynä, uusittuna versiona. Runoviikon julkistamiseen etsitään jokin lapsiperheiden suosima paikka, esimerkiksi Vallilan kirjasto. Tavoitteena on myös saada lähettää tieto runoviikosta Helsingin ja Espoon sisäisen sähköpostin kautta kaikille päiväkodeille. 

Kirjoita ja kuvita oma satu –kirjallisuushanke koululaisille

Virittelemme muutaman eri koulun kanssa lasten kirjallisuushanketta. Teemana on sadun kirjoittaminen ja kuvittaminen Kaarina Helakisan tapaan. Parhaat työt myös palkitaan. Neuvottelut koulujen kanssa ovat käynnissä, ja tavoitteenamme on ajoittaa joko kilpailun alku tai loppu Kaarinan-päivään 25.11.

Perinteiset Kaarinan-päivän kynttilätalkoot keskiviikkona 25.11.

Kaarinan-päivän perinteiset kynttilätalkoot ovat keskiviikkona 25.11. alkaen klo 17.00 (Kiuaskuja 6, Espoo). Eevan opastuksella kynttilän valaminen onnistuu jokaiselta! Kynttilänteon lomassa tarjolla glögiä ja joulupuuroa.

Katri Sarmavuori kertoo Kaarinan saduista tekemänsä analyysin tuloksista klo 19.00.

Merkitse kalenteriisi nämä kolme tärkeää  varainhankinta- ja yhdessä askartelun päivää: lauantai 3.10. klo 14.00 – 18.00 ja lauantai 10.10. klo 14.00 – 18.00 sekä

keskiviikko 25.11. klo 17.00 – 20.00. Ilmoittautuminen ei ole välttämätöntä, mutta toivottavaa. Tervetuloa mukaan käytännön toimintaan!

Tilaa postikortit meiltä – tuet oman seurasi toimintaa

Kaarina Helakisan vuonna 1973 piirtämästä paperinukesta tehdyn A5-kokoisen postikortin myyntihinta on 1,00/kpl ja A3-kokoisen paperinukkearkin hinta on 2,00/kpl + postikulut. Tilaa oman nimikkoseurasi kortteja ja tuet tälläkin tavoin toimintaa. Postikorttien kuvat löydät sivuiltamme www.nimikot.nettisivut.fi/Kaarina Helakisa

Yhteyshenkilöt:
puheenjohtaja Leena Linhola, puh. 044-3031945                                                                 

Eeva Harju, puh. 044-5951906
Joulumyyjäisiin askartelu ja kynttilätalkoot eeva.harju@gmail.com                                    

Anneli Kankare, puh. 050-3377750 anneli.kankare@elisanet.fi


ILOISIN SYYSTERVEISIN
KAARINA HELAKISA -SEURAN HALLITUS

KAARINA HELAKISA

22.6.1946-20.4.1998

Kaarina Helakisan viimeistä leposijaa Hartolan hautausmaalla suojaavat pihlaja ja ikivanhat männyt. Hautakiven teksti kertoo, että Suomen tuotteliaimpiin ja arvostetuimpiin kuuluva lastenkirjailija kuoli vain 51-vuoden ikäisenä, elämänkokemukseltaan parhaassa iässä. Hän ehti kuitenkin julkaista lähes 30 teosta ja sen lisäksi tv-filmejä, kuunnelmia ja näytelmiä.

Kaarina Helakisa on syntynyt Helsingissä pankinjohtajaisä Laurin ja hammaslääkäriäiti Marjatan perheeseen. Hänen elämänsä liittyy kuitenkin vahvasti Päijät-Hämeeseen ja Hartolaan. Koulunsa hän kävi Heinolassa suorittaen ylioppilastutkinnon Heinolan yhteislyseossa v. 1965.

Kerrotaan, että Kaarina Helakisalle tärkeä paikka oli hänen mummolansa Hartolassa. Ruskealan talossa lähellä kirkonkylää asui isoäiti Aino Ruskeala. Juuri isoäiti lempinimeltään Mami oli Kaarina Helakisalle eli Murulle läheinen henkilö, joka tutustutti hänet hurjiin satuseikkailuihin. Satujen lisäksi luettiin kirjaa Seitsemän Veljestä, jossa oli tarinoita mm. kalveasta immestä. Tytöstä tuli utelias, niin että hän oppi lukutaidon hyvin nuorena ja kirjoitustaidon jo 5-vuotiaana. Hän kirjoitti 12-vuotiaana romaanin orpotyttö Tiinasta. Kaarina Helakisaa pidettiin ihmelapsena ja hän voittikin WSOY:n tunnustuspalkinnon suuresta satukilpailusta 15-vuotiaana. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin kirjailijan ollessa 18-vuotias eli hänen abiturienttivuotenaan.

Kaarina Helakisan vanhemmat hankkivat jo 1950-luvulla kesämökin Hartolasta Rautaveden rannalta. Siellä perhe vietti kesälomaansa. Myöhemmin kesämökki jäi Kaarina Helakisan omistukseen. Mökin alkuaikoina sijainti oli hyvin rauhallinen. Siihen aikaan kesämökkejä ei ollut montakaan Rautaveden rannoilla. Mökin alla liplattivat Rautaveden aallot ja ilta-aurinko valaisi terassilla istujaa. Naapurirannasta kuului korkeintaan meidän uimassa ja ongella olleiden lasten iloinen metelöinti. Kaarina Helakisa kertoo Hartolasta haastattelussa 1983: ” Olen täällä omalla kotikonnullani, tästä kylästä tunnen jokaisen maantien mutkan ja järven poukaman.”

Helakisa kertoo Etelä-Suomen Sanomissa 1965 kirjallisen uransa alkuvuosista. Haastattelu tehtiin hänen kotonaan Jyrängönvirran rannassa Heinolassa:

"Kirjoitan lapsille ja he näkevät asiat hiukan erilailla kuin aikuiset. Sadussa kaikki asiat muuttuvat sadunomaisiksi, niissä pitää olla sadun henki. Kyllä minun kirjassani Jumala vatkaa suklaavaahtoa ja roiskuttaa siitä suuria ihania kokkareita taivaalle, Neitsytmaria paistaa joulupipareita ja luistelee punaisilla luistimilla kynttilämetsässä ja velho hykertelee tyytyväisenä käsiään ja arvelee olevansa velhoksi hyvin onnistunut ja poikkeuksellisen etevä, varsinkin kamaluuden taidossa, mutta sellainen kaikki on sadussa mahdollista. Satu on sanoja, värejä, liikettä, muotoja ja musiikkia ja siinä pitää olla henki, joka saa sen elämään - ei satu voi pysyä pelkissä tosiasioissa.
Kyllä minä silti myönnän olevani etsijä ja epäilijäkin. En yksinkertaisesti voi alistua ilman muuta valmiisiin mielipiteisiin ja uskomuksiin. Minun pitää niitä ensin pohtia ja epäillä. Vaikka usein päädynkin samaan mihin muutkin, se on joka tapauksessa oma punnittu mielipiteeni ja uskomukseni."

Kaarina Helakisan nimen alla hautakivessä on nimi: Lauri Pietari Johannes. Kivi kertoo surullisesta tapahtumasta, Pietari kuoli 10 kuukauden ikäisenä. Kaarina-äiti kirjoitti kirjan Pietari ja susi, jonka omisti oman pienen Pietarinsa muistolle. Se on kirjailijan mukaan tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. Kuvittelin, että luettuani kirjan voisin kuvailla sitä. Olin väärässä, en pysty tavoittamaan tunnelmaa, joka kirjasta välittyy muutoin kuin käyttämällä Kaarina Helakisan omia sanoja. Luen siis katkelman kirjasta Pietari ja susi.

-------------------------------------

Tämä kirja on tuonut ja tuo lohdutusta monen perheen suruun, toivoa lapsensa menettäneiden vanhempien toivottomuuteen.

Helakisan tuotannossa on mukana avoimesti hänen omat tunteensa, elämänsä ja perheensä. Hänen tekstinsä on juuri siksi henkilökohtaista ja monitasoista luettavaa, sanoja lapsille ja aikuisille.

Hartolassa on huomioitu sukujuuriltaan hartolalaista kirjailijaa mm seuraavasti: Hartolan opistolla oli kesällä 1995 sivistyslautakunnan ja opiston yhteistyönä järjestämä perinteinen kirjallisuusseminaari lastenkirjallisuuden merkeissä teemalla ”ihmelapsi”. Seminaarin esitelmöitsijänä oli Kaarina Helakisa. Tämän lisäksi Maila Talvio –salongissa oli kesällä 2000  Kaarina Helakisan satukuvitusnäyttely. Esillä olivat satukirjakuvitukset lähinnä prinsessasatujen osalta.

Olemme kiitollisia, että Kaarina Helakisa –seura on tuonut Kaarina Helakisan  kirjojen kannet ja kirjaimet näyttelyn paikkakunnallemme.  Toivon, että myös tulevaisuudessa muistamme ylpeydellä hartolalaista syntyperää olevia kirjailijoitamme kuten mm.  Helakisaa.

Luen lopuksi satuvalikoiman Pilviäidin perilliset nimisadun päätösrunon, jota pidetään kirjailijan viimeisenä tervehdyksenä lukijoilleen:

Tuli minulle lähdön aika, muutin maihin etäisiin.

Vaan on tulevaisuus meidän, jotka unelmiin uskottiin.

Irja Niilahti

Puhe Hartolan näyttelyn avajaisissa 21.6.2007

Kaarina Helakisa-seuralta voi tilata paperinukkea (yllä) tai korttia (alla).

Paperinukkearkin koko on A3 ja kortti A5. Kortin etupuolella on sama kuva kuin yllä.

Tilaamaan pääset klikkaamalla jompaa kumpaa kuvaa.

Kaarina Helakisa (1946 - 1998)

Tuotanto

• Kaarina Helakisan satukirja, 1964
  sadut Olipakerran ja Senpituinense, Savilintu Emma, Pohvääri, Suklaapilvet, Karja-Maarina, Pikku Et, Tuuliin tähystäjä, Kamala velho, Vihreä neekeripoika, Rautamies ja kyyhkyritari, Sanna ja pieni enkeli, Magdaleena kynttilämetsässä, Sanaton laulaja, Tähtikuningatar 
• Taikapuu, 1968
  sadut Soittoniekka ja taikapuu, Maailman viimeisen keijukaisen automatka, Nukke-enkeli, Rebekka ja paperinukke, Lohikäärme Esregius ja kultapaitainen poika, Satu sinisestä hevosesta, Omenalapsi, Noitamainen juhannusjuhla, Tonttuenkeli, Prinssi ja keppihevonen, Kultainen joulu 
• Schiivoavat serafit, 1968
• Ihmeellinen lintukauppias, 1970
• Teemu ja saapasjalkahevonen, 1970
• Elli-Velli-Karamelli, 1973, kuvitus Katriina Viljamaa-Rissanen 
• Hassu sirkus, 1973
• Salakissat, 1973
• Ystäväni metsänväki, 1975
• Kultalinnun kylä, 1976
• Posetiivi, 1976
• Saima Harmaja - legenda jo eläessään, 1977
• Ainakin miljoona sinistä kissaa, 1978, kuvitus Jori Svärd
• Antti Pantti Neliskantti matkalla maan ääriin, 1979, kuvitus Jori Svärd
• Olena ja Vassuska, 1979
• Pallero, 1979
• Kellokukkakello, 1981, kuvitus Seija Juva
• Aarrematka Aakkosmaahan, 1981, 1982
• Pietari ja susi, 1982, kuvitus Saara Tikka
• Kuninkaantyttären siivet, 1982
  sadut Satu Vaaleanpunaisesta Valtakunnasta, Sinitukkainen tyttö,Puu, Salapoliisisatu, Yhdeksän kultapäistä prinssiä, Poika joka rakasti kauneutta liikaa, Kuninkaantyttären siivet, Rubiinisydän, Todellisen prinsessan vaiheet, Tarina ukosta, akasta ja kultaisesta linnusta, Legenda paperienkelistä, Pietarin legenda
• Lumottu ruusu, 1983, kuvitus Matti Kota
• Pikku Joonas, 1984
• Tilkkutarinoita, 1984, kuvitus Hilkka Säynäjärvi
  runot Mummon tilkkuvakasta, Taikatorvi eli tarina lentävästä soittoniekasta, Pöllö. Sadut Ukko, akka ja omenapuu, Kolmehassua harakkaa, Ihmeellinen maalari
• Into, parrakas vauva, 1985, kuvitus Pekka Vuori
• Lasilinna, 1986
  sadut Lasilinna, Mies, joka halusi nhdä koko maailman, Kulkusenkivien kerääjä, Linnut, Kun kissa tahtoi leijonaksi, Onnen suosikki, Runoilijat, Kuinka Mona Lisa maalataan, Legenda Valosta, Piparkakkutalo, Rouva murhe, Pegasusten lajista
• Laps' Suomen, 1987 (Kaari Utrion ja Maikki Harjanteen kanssa) Kuvasuunnittelu Kai Linnilä
• Annan seitsemän elämää, 1987
• Aurinkokettu, 1988, kuvitus Anita Rausti
• Annan ja Matiaksen laulut, (Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-1988), 1988
• Kukonkerääjä; Taivaskissa, 1988, juvitus Eeva Hakkarainen
• Pilviäidin perilliset (Satuja vuosilta 1959-1989), 1989
  Sadut Pilviäidin perilliset, Olipakerran ja Senpituinense, Koira Kim, Savilintu Emma, Kolme hassua harakkaa, Ukko, akka ja omenapuu, Satu sinisestä harakasta, Noitamainen juhannusjuhla, Kamala velho, Lohikäärme Egregius ja kultapaitainen poika, Prinssi ja keppihevonen, Pikku Et, Karja-Maarina, Elli-Velli-Karamelle, Nukke-enkeli, Pohjaväri, Suklaapilvet, Vihreä neekeripoika, Ihmeellinen maalari, Sanaton laulaja, Soittoniekka ja taikapuu, Maailman viimeisen keijukaisen automatka, Rautamies ja kyyhkyritari, Tuuliin tähystäjä, Sanna ja pieni enkeli, Kultainen joulu, Tonttuenkeli, Magdaleena kynttilämtsässä, Tähtikuningatar, Omenalapsi, Kellokukkakello, Lumottu ruusu
• Rebekka ja vapaus, 1990
• Koska vasta syödään, 1990 (Reijo Käkelän kanssa)
• Metkuttajat, 1991
• Lumikki Valkoinen, 1992
• Naisen paikka, 1993
• James Bondén ja kultainen ritsa, 1993
• James Bondén ja kuuhullut, 1994
• Suomen lasten Runotar,1994 (toimittaja)
• James Bondén ja kummitusmuseo
• Suuri dinoryöstö, 1997
• Aapelus - aakkosloruja ja hassuja satuja, 1998
• Prinsessan siivet, 1999
• Suomen lasten juhlakirja, 1999 (Leena Lumpeen ja Raili Mikkasen kanssa)

Suomennoksia

• Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, 1970
• Astrid Lindgren: Katto-Kassinen, 1971
• Richard Scarry: Iloinen ilmakirja, 1973
• Astrid Lindgren: Veljeni Leijonanmieli, 1974
• C.S. Lewis: Hopeinen tuoli, 1976
• C.S. Lewis: Hevonen ja poika, 1977
• C.S. Lewis: Narnian viimeinen taistelu, 1979

Viimeaikaisia kirjoituksia

• Tirkkonen, Tuomas. 2006. Sadunkertojan tarina elää. Kaarina Helakisan tuore nimikkoseura muisti kirjailijan 60-vuotisjuhlaa. Itä-Häme 23.6.2006
• Sarmavuori, Katri. 2006. Lastenkirjallisuudelle oma seura. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 35, 137-147.
• Sarmavuori, Katri. 2006. Kaarina Helakisan satujen viehätys. Tyyris Tyllerö 4/2006, 58-63