Perustettu 2006

Kotipaikka Helsinki

Jäsenmäärä 48

Päivitetty 01.09.2010

KUVAGALLERIA

JÄSENHAKEMUS

SADUNKIRJOITUSKILPAILU

SADUT

SADUN SIIPIEN HAVINAA
- näin toteutettiin sadunkirjoituskilpailu

Marraskuussa 2009 Kaarina Helakisa –seura kutsui Helsingin ja Espoon peruskoulujen oppilaita kirjoittamaan satuja. Kilpailu toteutettiin ensimmäisen kerran. Tähän pilottihankkeeseen kutsuttiin yhteensä kahdeksan koulua, neljä kummastakin kaupungista.

Tavoitteena oli saada oppilaat kiinnostumaan saduista ja käyttämään sadun luonteesen kuuluvia elementtejä omassa tarinassaan, jonka saattoi myös kuvittaa. Kaarina Helakisa, seuran nimikkokirjailija, oli myös kuvataiteellisesti lahjakas henkilö, joknka monet sadut ovat itse kuvitettuja. Seuran kotisivuilla oli runsaasti ohjeita ja vinkkejä sadun kirjoittamiseen, minkä lisäksi kutsukoulujen opettajille toimitettiin lähdeluettelo teoksista, joista löytyy tietoa sadusita.

Aikaa kirjoittamiselle varattiin huhtikuun puoliväliin asti, jotta opettajille jäisi tarpeeksi mahdollisuuksia aiheen käsittelemiseen luokassa ja oppilaille aikaa tuottaa sellainen satu, joka kaikin puolin tyydyttäisi heitä itseään kirjoittajina.

Määräaikaan mennessä arvosteluraati sai luettavakseen n. 60 satua, joista kymmenkunta oli yläasteen oppilailta. Kahdelta ala-asteen koululta saatiin satuja kokonaisilta alkuopetuksen luokilta, joissa oppilaina on myös runsaasti maahanmuuttajataustaisia lapsia. Toisen luokan oppilailta sadut oli saatu talteen saduttamalla, koska oma kirjoitustaito ei vielä riittänyt tarinan kirjoittamiseen. Osa saduista oli huolellisesti ja kauniisti kuvitettu. Espoolainen Hösmärinpuiston koulun luokka oli työskennellyt satujen parissa niin pitkään, että jokainen oppilas sai keväällä valmiiksi omasta sadustaan kuvitetun, monisivuisen kirjan.

Arvosteluraatiin kuuluivat puheenjohtajana Kaarina Helakisa –seuran puheenjohtaja, KM Leena Linhola, FT, prof. Katri Sarmavuori, FM Paula Pesonen, FM Tuuli Heikka sekä seuran hallituksen jäsenet Kaija Haapalinna-Lintinen, Eeva Harju ja Anneli Kankare.

Palkinnoiksi ala-asteen oppilaille annettiin kirjoja, yläasteen oppilaille lahjakortti kirjakauppaan.  Oppilaitaan sadun pariin innostaneille opettajille annettiin myös kiitosta kirjojen muodossa: alkuopetuksen opettajat saivat Kaarina Helakisan runoista v. 2008 ilmestyneen ja kauniisti kuvitetun Niille joilla on nauravat korvat ja ylempien luokkien opettajat Katri Sarmavuoren uunituoreen kirjan Opi ja ohjaa kirjoittamista.

Kilpailua tukivat taloudellisesti Lions Club Helsinki-Torni ja Lions Club Helsinki-Maininki. Kirjailija Tittamari Marttinen lahjoitti omasta tuotannostaan kirjoja annettavaksi palkintoina voittajille. Seura kiittää lämpimästi!

Huoltajien luvalla julkaistaan seuran kotisivuilla muutamia voittaneita satuja ja kuvia kirjoittajista.

Huhtikuinen jäsenkirje   -   vuosikokouksen jälkeistä elämää

 ”Lue lapselle loru päivässä”, Lapsi 2010 –messuilla lauantaina 24.4. klo 11.30 Pasilassa Messukeskuksen hallissa 6 ns. Odottajan maailma –lavalla Riikka Käkelä-Rantalainen ja Katri Sarmavuori Kaarina Helakisa –seurasta kertovat runojen ja lorujen merkityksestä lapsen kehitykselle. Esitystä valmistellessaan Katri ja Riikka tutustuivat runsaslukuiseen, aihetta käsittelevään tutkimus-aineistoon. He löysivät upeita ja hämmästyttäviä asioita lapsen sikiöaikaisesta aistimaailmasta sekä vauvaikäisen aivojen kehitysvauhdista. Kummallakin on antoisan aiheen suolaksi – tutkimustietojen päälle – kertomuksia omista lapsuuden ja vanhemmuuden aikaisista lukukokemuksistaan sekä eri runotyylien soveltamisesta lapsiperheen arjen tilanteisiin.

Messuilla on esityksen yhteydessä jaossa seuran uusi esite ja Lue lapselle runo päivässä –monistetta (http://nimikot.nettisivut.fi/runopaivassa).

Kerro Lapsi 2010-messuista ja erityisesti luennostamme siellä ystävillesi ja tule kuuntelemaan tärkeää asiaa runojen ja lorujen kokonaisvaikutuksesta lapsen kehitykselle!

Sadunkirjoituskilpailun töiden palautusaika päättyi viime viikolla. Kilpailuun on saatu n. 50 satua viideltä eri koululta. Joukossa on satuja myös yläasteelta sekä maahanmuuttajaryhmän kanssa sadutusmenetelmällä tuotettuja tarinoita. Arvostelulautakunta tutustuu aineistoon ja julkistaa kilpailun tulokset toukokuun lopulla. Palkinnot jaetaan koulujen päättäjäisten yhteydessä viikolla 22.

Sastamalan Vanhankirjallisuuden päivillä 2.-3.7. Kaarina Helakisa –seura on esillä Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n vuokraamalla osastolla. Nimikkoseurat kohtaavat auditoriossa lauantaina klo 13.00 – 14.00. (Lisätietoa: nimikot.nettisivut.fi ja vanhankirjanpäivät.fi). Sastamalan tapahtuma on lukijan kesäparatiisi, jonne kannattaa suunnistaa - varsinkin nyt kun kirjailijanimikkoseura-harrastajat kohtaavat siellä lauantaina 3.7.

”Ihmeellinen maalari” –nukketeatteriesityksemme nähdään Espoon uuden kauppakeskus Entressen kirjaston lastenosastolla tiistaina 18.5. klo 10. Kirjaston vitriineissä on 17.-30.5. esillä

mm. Kaarina Helakisan tuotantoa.

Jäsenmaksu kaudelle 1.8.2010 – 31.7.2011 on henkilöjäseniltä 10,00 euroa ja yhteisöjäseniltä 50,00 euroa eli jäsenmaksut pysyvät entisen suuruisina (pienoisina?). Oletko jo maksanut käynnissä olevan toimikauden eli 1.8.2009 – 31.7.2010 jäsenmaksusi? Vielä ehtii senkin hoitaa ennen uuden toimikauden jäsenmaksun maksamista! Yhdistyksen tilinumero löytyy tämän jäsenkirjeen alareunasta.

Kaarina Helakisa –seura sai vuosikokouksessa 17.4. uuden hallituksen:

Puheenjohtajana jatkaa Leena Linhola, muut hallituksen jäsenet ovat Kaija Haapalinna-Lintinen, Eeva Harju, Anneli Kankare ja Katri Sarmavuori. Varajäseniksi valittiin Riikka Käkelä-Rantalainen ja Merja Somiska.

Kirjavinkkaus:BTJ-kustantamo on tehnyt 2-osaisen kirjasarjan Suomalainen satu, jossa Lauri Seutu esittelee Kaarina Helakisan tuotantoa.

Syyskauden toiminnasta on tulossa tietoa kesän kääntyessä.
Siihen asti iloisiin tapaamisiin, kuulemisiin!

Espoossa 19.4.2010                                             Kaarina Helakisa –seuran hallitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Yleistä

Sadunkirjoituskilpailu koululaisille, Lue lapselle runo päivässä –julkaisu, keppinukketeatterit ja yhteistyö kirjastojen kanssa täyttää Kaarina Helakisa –seuran toimintavuoden 2010. Näihin liittyen pyritään välittämään tietoa ja tunnelmia Kaarina Helakisan tuotannosta. Kattojärjestö Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kanssa tehdään yhteistyötä ja sitä kautta tullaan esiintymään eri yleisötilaisuuksissa.

Suomen Kirjallisuuden Seura on ottanut vastaan ja huolehtiakseen Kaarina Helakisan aineistoa Merja Somiskalta ja Riikka Käkelä-Rantalaiselta. SKS järjestää, lajittelee, luetteloi aineiston, oikeudenomistajien toiveita ja ehtoja noudattaen. Kaarina Helakisa –seuran tavoitteena on saada yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitosten opiskelijat kiinnostumaan tutkimuksen teosta Helakisan tuotannon ja mahdollisesti myös esim. SKS:n aineiston pohjalta.

Alkuvuosi 2010 on touhua täynnä...

Keppinukketeatteriesitykset kauppakeskus Entressen kirjastossa Espoossa toteutettiin 28.1.2010. Kahdessa eri esityksessä kävi yhteensä n. 60 päiväkoti- ja ala-asteikäistä lasta. Esityksestä innostuneiden kiitosten kera kirjastosta toivottiin lisäesityksiä vielä tämän vuoden puolella. Tämä toive toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 

Yhdistyksen vuosikokous sovittiin pidettäväksi Entressen kirjastossa lauantaina 17.4.

Riikka Käkelä-Rantalainen ja Katri Sarmavuori ennakkoesittävät Helsingin Messukeskuksen Lapsi 2010 –messuille (23.-25.4.) tilatun puheenvuoron ja esipuheen Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n juhlavuoden lorujulkaisuun. SLL otti yhteyttä Kaarina Helakisa –seuraan viime vuoden lopulla. Pontimena yhteydenottoon lienee seuramme Lue lapselle runo päivässä –julkaisu.

Koululaisten sadunkirjoituskilpailuunlähetettiin vuoden 2009 lopulla kutsut neljään helsinkiläiseen ja neljään espoolaiseen peruskouluun. Kilpailu alkoi Kaarinan-päivänä 25.11.2009 ja päättyy 15.4.2010. Arvosteluraadissa ovat mukana kilpailutyöryhmän jäsenet, Kaarina Helakisa –seura ry:n puheenjohtaja, KM Leena Linhola, seuran hallituksen jäsenet FT, prof. Katri Sarmavuori ja
LTO Eeva Harju sekä FM Tuuli Heikka. Seuran ulkopuolelta sekä äidinkielenopettajana että pitkän uran kustannustoimittajana tehnyt FM Paula Pesonen on myös lupautunut mukaan arvosteluraatiin. Lions Club Helsinki-Torni on lupautunut avustamaan palkintojen hankinnassa. Palkintojen jako suoritetaan lukuvuoden päättymisen yhteydessä viikolla 22.

Ihmeellinen maalari –nukketeatteriesitys taltioidaandvd:lle. Taltiointia voidaan markkinoida päiväkodeille ja kouluille. Tallenne toimii samalla myös seuran toiminnan markkinoijana.

Seuran julkaisut ja tiedotteet saavat oman ilmeensä Riikka Käkelä-Rantalaisen suunnittelemasta logosta ja Matias Harjun sen pohjalta toteuttamasta kirjelomakkeesta. Kaarina Helakisa –seura on Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n jäsen ja tiedotteemme sekä tiedot nimikkokirjailijastamme julkaistaan internet-sivuilla www.nimikot.nettisivut.fi/Kaarina Helakisa -seura.

Seuralle tuotetaan uusi esite ja siihen liittymislomake tukemaan jäsenhankintaa. Esite pyritään saamaan valmiiksi Lapsi 2010 –messuille.

.. ja kesän jälkeen toimintaan tulee lisää puhtia

Kuopiossa 2.-5.9. pidettävään KirjaKantti –tapahtumaan on kysytty ohjelmaa Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kautta. KirjaKantti –organisaatio järjestää yhdessä Minna Canth –seuran kanssa perjantaina 2.9. yläasteille ja lukioille kirjallisuustapahtuman. Kaarina Helakisa –seuralla olisi ala-asteille ja päiväkodeille sopivaa ohjelmatarjontaa. Seuramme keppinukke-teatteriryhmä voisi esiintyä perjantaina kouluilla ja lauantaina kirjastoissa. Seuralle osallistuminen maksaa matka- ja majoituskuluineen yli 1.000 euroa, johon omat varamme eivät riitä. Jos lisärahoitusta on mahdollisuus saada, olemme mukana KirjaKantti –tapahtumassa.

KirjaKantti -tapahtumaan osallistumisen toteutuessa tavoittelemme koululaisten kirjoituskilpailun jatko-osan käynnistämistä Kuopion koulujen kanssa. Pilottihankkeen jatko voisi Kuopion lisäksi olla ainakin Heinolassa ja mahdollisesti myös Kajaanissa.

Lue lapselle runo päivässä –julkaisusta tuotetaan kolmas versio. Ajoittamalla julkistamisen KirjaKantti –tilaisuuksien yhteyteen voisi Kuopiosta tulla tämän vuoden päätapahtumamme.  Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä markkinoidaan seuran toimintaa Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n kanssa.

Perinteiset Kaarinan -päivän kynttilätalkoot järjestetään Espoon Kiuaskujalla torstaina 25.11. Kynttilätalkoot liittyvät varainkeruuhankkeeseen, joten tilaisuudessa valetaan kynttilöitä myös myyntitarkoituksessa. Kaarinan päivän pikkujoulutilaisuuden lisäksi tultaneen järjestämään muitakin talkoita, joissa valmistetaan tuotteita myytäväksi Joulumyyjäisissä.

Sanna ja pieni enkeli –sadun dramatisointiin, esityksen tarpeiston tuottamiseen ja markkinointiin haetaan apurahaa. Tavoitteena on saada Sanna ja pieni enkeli –satu esityskuntoon kevääksi 2011.

Varainhankintaan tuotetaan uusi Joulu-aiheinen postikortti. Paperinukkepostikortteja on varastossa edelleen riittävästi, mutta sen rinnalle tarvitaan uutta myytävää.

Erilaisista tapahtumista ja varsinkin keppinukketeatteriesityksistä on kertynyt runsaasti hienoja valokuvia. Yksi tämän vuoden tavoitteista tuleekin olemaan valokuva-albumin koostaminen. Jokaiselta eri tilaisuuksissa kuvia ottaneelta toivotaan materiaalia albumiin, johon jäsenet voisivat tutustua internetissä.

Yksi seuramme tavoitteista on saada arkistoomme koko Kaarina Helakisan kirjatuotanto. Seuran sivuilla on lista arkistossa jo olevista kirjoista. Täydennyksiä etsitään mm. antikvariaateista ja yksityishenkilöiltä.

LUE LAPSELLE RUNO PÄIVÄSSÄ

Puheenjohtaja Leena Linhola

Kaarina Helakisa -seura ry:n hallitus toimintakaudella 2009

Puheenjohtaja Leena Linhola

leena.linhola@gmail.com, puh. 044-303 1945

Kaarina Helakisa -seura ry, Kiuaskuja 6, 02770 Espoo.

Hallitus

• Kaija Haapalinna-Lintinen
• Anneli Kankare, sihteeri
• Katri Sarmavuori
• Merja Somiska

Varajäsenet

• Eeva Harju
• Riikka Käkelä-Rantalainen 

Kaarina Helakisa -seura ry:n perustava kokous oli maanataina 5.6.2006 Helsingissä.

 Yhdistyksen tarkoituksena on:

• Kaarina Helakisan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja edistäminen sekä Kaarina Helakisan elämään ja teoksiin liittyvien yhteyksien ja muun aineiston kokoaminen ja vaaliminen.
• Lastenkirjallisuuteen, erityisesti satuihin ja lastenrunoihin, kohdistuvan luku- ja kirjoitusharrastuksen edistäminen.
• Lastenkirjallisuuden, erityisesti Kaarina Helakisan tuotantoon, liittyvän tutkimuksen edistäminen ja sen tunnetuksi tekeminen.

KAARINA HELAKISA

22.6.1946-20.4.1998

Kaarina Helakisan viimeistä leposijaa Hartolan hautausmaalla suojaavat pihlaja ja ikivanhat männyt. Hautakiven teksti kertoo, että Suomen tuotteliaimpiin ja arvostetuimpiin kuuluva lastenkirjailija kuoli vain 51-vuoden ikäisenä, elämänkokemukseltaan parhaassa iässä. Hän ehti kuitenkin julkaista lähes 30 teosta ja sen lisäksi tv-filmejä, kuunnelmia ja näytelmiä.

Kaarina Helakisa on syntynyt Helsingissä pankinjohtajaisä Laurin ja hammaslääkäriäiti Marjatan perheeseen. Hänen elämänsä liittyy kuitenkin vahvasti Päijät-Hämeeseen ja Hartolaan. Koulunsa hän kävi Heinolassa suorittaen ylioppilastutkinnon Heinolan yhteislyseossa v. 1965.

Kerrotaan, että Kaarina Helakisalle tärkeä paikka oli hänen mummolansa Hartolassa. Ruskealan talossa lähellä kirkonkylää asui isoäiti Aino Ruskeala. Juuri isoäiti lempinimeltään Mami oli Kaarina Helakisalle eli Murulle läheinen henkilö, joka tutustutti hänet hurjiin satuseikkailuihin. Satujen lisäksi luettiin kirjaa Seitsemän Veljestä, jossa oli tarinoita mm. kalveasta immestä. Tytöstä tuli utelias, niin että hän oppi lukutaidon hyvin nuorena ja kirjoitustaidon jo 5-vuotiaana. Hän kirjoitti 12-vuotiaana romaanin orpotyttö Tiinasta. Kaarina Helakisaa pidettiin ihmelapsena ja hän voittikin WSOY:n tunnustuspalkinnon suuresta satukilpailusta 15-vuotiaana. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin kirjailijan ollessa 18-vuotias eli hänen abiturienttivuotenaan.

Kaarina Helakisan vanhemmat hankkivat jo 1950-luvulla kesämökin Hartolasta Rautaveden rannalta. Siellä perhe vietti kesälomaansa. Myöhemmin kesämökki jäi Kaarina Helakisan omistukseen. Mökin alkuaikoina sijainti oli hyvin rauhallinen. Siihen aikaan kesämökkejä ei ollut montakaan Rautaveden rannoilla. Mökin alla liplattivat Rautaveden aallot ja ilta-aurinko valaisi terassilla istujaa. Naapurirannasta kuului korkeintaan meidän uimassa ja ongella olleiden lasten iloinen metelöinti. Kaarina Helakisa kertoo Hartolasta haastattelussa 1983: ” Olen täällä omalla kotikonnullani, tästä kylästä tunnen jokaisen maantien mutkan ja järven poukaman.”

Helakisa kertoo Etelä-Suomen Sanomissa 1965 kirjallisen uransa alkuvuosista. Haastattelu tehtiin hänen kotonaan Jyrängönvirran rannassa Heinolassa:

"Kirjoitan lapsille ja he näkevät asiat hiukan erilailla kuin aikuiset. Sadussa kaikki asiat muuttuvat sadunomaisiksi, niissä pitää olla sadun henki. Kyllä minun kirjassani Jumala vatkaa suklaavaahtoa ja roiskuttaa siitä suuria ihania kokkareita taivaalle, Neitsytmaria paistaa joulupipareita ja luistelee punaisilla luistimilla kynttilämetsässä ja velho hykertelee tyytyväisenä käsiään ja arvelee olevansa velhoksi hyvin onnistunut ja poikkeuksellisen etevä, varsinkin kamaluuden taidossa, mutta sellainen kaikki on sadussa mahdollista. Satu on sanoja, värejä, liikettä, muotoja ja musiikkia ja siinä pitää olla henki, joka saa sen elämään - ei satu voi pysyä pelkissä tosiasioissa.
Kyllä minä silti myönnän olevani etsijä ja epäilijäkin. En yksinkertaisesti voi alistua ilman muuta valmiisiin mielipiteisiin ja uskomuksiin. Minun pitää niitä ensin pohtia ja epäillä. Vaikka usein päädynkin samaan mihin muutkin, se on joka tapauksessa oma punnittu mielipiteeni ja uskomukseni."

Kaarina Helakisan nimen alla hautakivessä on nimi: Lauri Pietari Johannes. Kivi kertoo surullisesta tapahtumasta, Pietari kuoli 10 kuukauden ikäisenä. Kaarina-äiti kirjoitti kirjan Pietari ja susi, jonka omisti oman pienen Pietarinsa muistolle. Se on kirjailijan mukaan tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. Kuvittelin, että luettuani kirjan voisin kuvailla sitä. Olin väärässä, en pysty tavoittamaan tunnelmaa, joka kirjasta välittyy muutoin kuin käyttämällä Kaarina Helakisan omia sanoja. Luen siis katkelman kirjasta Pietari ja susi.

-------------------------------------

Tämä kirja on tuonut ja tuo lohdutusta monen perheen suruun, toivoa lapsensa menettäneiden vanhempien toivottomuuteen.

Helakisan tuotannossa on mukana avoimesti hänen omat tunteensa, elämänsä ja perheensä. Hänen tekstinsä on juuri siksi henkilökohtaista ja monitasoista luettavaa, sanoja lapsille ja aikuisille.

Hartolassa on huomioitu sukujuuriltaan hartolalaista kirjailijaa mm seuraavasti: Hartolan opistolla oli kesällä 1995 sivistyslautakunnan ja opiston yhteistyönä järjestämä perinteinen kirjallisuusseminaari lastenkirjallisuuden merkeissä teemalla ”ihmelapsi”. Seminaarin esitelmöitsijänä oli Kaarina Helakisa. Tämän lisäksi Maila Talvio –salongissa oli kesällä 2000  Kaarina Helakisan satukuvitusnäyttely. Esillä olivat satukirjakuvitukset lähinnä prinsessasatujen osalta.

Olemme kiitollisia, että Kaarina Helakisa –seura on tuonut Kaarina Helakisan  kirjojen kannet ja kirjaimet näyttelyn paikkakunnallemme.  Toivon, että myös tulevaisuudessa muistamme ylpeydellä hartolalaista syntyperää olevia kirjailijoitamme kuten mm.  Helakisaa.

Luen lopuksi satuvalikoiman Pilviäidin perilliset nimisadun päätösrunon, jota pidetään kirjailijan viimeisenä tervehdyksenä lukijoilleen:

Tuli minulle lähdön aika, muutin maihin etäisiin.

Vaan on tulevaisuus meidän, jotka unelmiin uskottiin.

Irja Niilahti

Puhe Hartolan näyttelyn avajaisissa 21.6.2007

Kaarina Helakisa-seuralta voi tilata paperinukkea (yllä) tai korttia (alla).

Paperinukkearkin koko on A3 ja kortti A5. Kortin etupuolella on sama kuva kuin yllä.

Tilaamaan pääset klikkaamalla jompaa kumpaa kuvaa.

Kaarina Helakisa (1946 - 1998)

Tuotanto

• Kaarina Helakisan satukirja, 1964
  sadut Olipakerran ja Senpituinense, Savilintu Emma, Pohvääri, Suklaapilvet, Karja-Maarina, Pikku Et, Tuuliin tähystäjä, Kamala velho, Vihreä neekeripoika, Rautamies ja kyyhkyritari, Sanna ja pieni enkeli, Magdaleena kynttilämetsässä, Sanaton laulaja, Tähtikuningatar 
• Taikapuu, 1968
  sadut Soittoniekka ja taikapuu, Maailman viimeisen keijukaisen automatka, Nukke-enkeli, Rebekka ja paperinukke, Lohikäärme Esregius ja kultapaitainen poika, Satu sinisestä hevosesta, Omenalapsi, Noitamainen juhannusjuhla, Tonttuenkeli, Prinssi ja keppihevonen, Kultainen joulu 
• Schiivoavat serafit, 1968
• Ihmeellinen lintukauppias, 1970
• Teemu ja saapasjalkahevonen, 1970
• Elli-Velli-Karamelli, 1973, kuvitus Katriina Viljamaa-Rissanen 
• Hassu sirkus, 1973
• Salakissat, 1973
• Ystäväni metsänväki, 1975
• Kultalinnun kylä, 1976
• Posetiivi, 1976
• Saima Harmaja - legenda jo eläessään, 1977
• Ainakin miljoona sinistä kissaa, 1978, kuvitus Jori Svärd
• Antti Pantti Neliskantti matkalla maan ääriin, 1979, kuvitus Jori Svärd
• Olena ja Vassuska, 1979
• Pallero, 1979
• Kellokukkakello, 1981, kuvitus Seija Juva
• Aarrematka Aakkosmaahan, 1981, 1982
• Pietari ja susi, 1982, kuvitus Saara Tikka
• Kuninkaantyttären siivet, 1982
  sadut Satu Vaaleanpunaisesta Valtakunnasta, Sinitukkainen tyttö,Puu, Salapoliisisatu, Yhdeksän kultapäistä prinssiä, Poika joka rakasti kauneutta liikaa, Kuninkaantyttären siivet, Rubiinisydän, Todellisen prinsessan vaiheet, Tarina ukosta, akasta ja kultaisesta linnusta, Legenda paperienkelistä, Pietarin legenda
• Lumottu ruusu, 1983, kuvitus Matti Kota
• Pikku Joonas, 1984
• Tilkkutarinoita, 1984, kuvitus Hilkka Säynäjärvi
  runot Mummon tilkkuvakasta, Taikatorvi eli tarina lentävästä soittoniekasta, Pöllö. Sadut Ukko, akka ja omenapuu, Kolmehassua harakkaa, Ihmeellinen maalari
• Into, parrakas vauva, 1985, kuvitus Pekka Vuori
• Lasilinna, 1986
  sadut Lasilinna, Mies, joka halusi nhdä koko maailman, Kulkusenkivien kerääjä, Linnut, Kun kissa tahtoi leijonaksi, Onnen suosikki, Runoilijat, Kuinka Mona Lisa maalataan, Legenda Valosta, Piparkakkutalo, Rouva murhe, Pegasusten lajista
• Laps' Suomen, 1987 (Kaari Utrion ja Maikki Harjanteen kanssa) Kuvasuunnittelu Kai Linnilä
• Annan seitsemän elämää, 1987
• Aurinkokettu, 1988, kuvitus Anita Rausti
• Annan ja Matiaksen laulut, (Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-1988), 1988
• Kukonkerääjä; Taivaskissa, 1988, juvitus Eeva Hakkarainen
• Pilviäidin perilliset (Satuja vuosilta 1959-1989), 1989
  Sadut Pilviäidin perilliset, Olipakerran ja Senpituinense, Koira Kim, Savilintu Emma, Kolme hassua harakkaa, Ukko, akka ja omenapuu, Satu sinisestä harakasta, Noitamainen juhannusjuhla, Kamala velho, Lohikäärme Egregius ja kultapaitainen poika, Prinssi ja keppihevonen, Pikku Et, Karja-Maarina, Elli-Velli-Karamelle, Nukke-enkeli, Pohjaväri, Suklaapilvet, Vihreä neekeripoika, Ihmeellinen maalari, Sanaton laulaja, Soittoniekka ja taikapuu, Maailman viimeisen keijukaisen automatka, Rautamies ja kyyhkyritari, Tuuliin tähystäjä, Sanna ja pieni enkeli, Kultainen joulu, Tonttuenkeli, Magdaleena kynttilämtsässä, Tähtikuningatar, Omenalapsi, Kellokukkakello, Lumottu ruusu
• Rebekka ja vapaus, 1990
• Koska vasta syödään, 1990 (Reijo Käkelän kanssa)
• Metkuttajat, 1991
• Lumikki Valkoinen, 1992
• Naisen paikka, 1993
• James Bondén ja kultainen ritsa, 1993
• James Bondén ja kuuhullut, 1994
• Suomen lasten Runotar,1994 (toimittaja)
• James Bondén ja kummitusmuseo
• Suuri dinoryöstö, 1997
• Aapelus - aakkosloruja ja hassuja satuja, 1998
• Prinsessan siivet, 1999
• Suomen lasten juhlakirja, 1999 (Leena Lumpeen ja Raili Mikkasen kanssa)

Suomennoksia

• Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, 1970
• Astrid Lindgren: Katto-Kassinen, 1971
• Richard Scarry: Iloinen ilmakirja, 1973
• Astrid Lindgren: Veljeni Leijonanmieli, 1974
• C.S. Lewis: Hopeinen tuoli, 1976
• C.S. Lewis: Hevonen ja poika, 1977
• C.S. Lewis: Narnian viimeinen taistelu, 1979

Viimeaikaisia kirjoituksia

• Tirkkonen, Tuomas. 2006. Sadunkertojan tarina elää. Kaarina Helakisan tuore nimikkoseura muisti kirjailijan 60-vuotisjuhlaa. Itä-Häme 23.6.2006
• Sarmavuori, Katri. 2006. Lastenkirjallisuudelle oma seura. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 35, 137-147.
• Sarmavuori, Katri. 2006. Kaarina Helakisan satujen viehätys. Tyyris Tyllerö 4/2006, 58-63