Perustettu 1998

Kotipaikka Espoo

Jäsenmäärä n. 400

Päivitetty 16.08.2010

Tarkoitus

• Kirjailija Arto Paasilinnan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja edistäminen sekä Arto Paasilinnan elämään ja teoksiin liittyvien yhteyksien ja muun aineiston kokoaminen ja vaaliminen.
• Arto Paasilinnan henkilön ja tuotannon innoittaman ja muun kirjallisuuden ja taiteen tukeminen sekä niihin liittyvän tutkimuksen edistäminen.
• Pääkaupunkiseudun ja muun paikallisen yhteistyön, matkailun, suomalaisuuden, ja kansainvälisyyden edistäminen.

Seuran toiminta

Seuran etuna on, että sillä on elävä ja luomisvoimainen sekä nopeasti myös kansainvälistyvä menestyskirjailija voimavaranaan.

Seura järjestää erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja -tapahtumia sekä osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan tarkoitustaan edistävään julkaisutoimintaan. Yhdistys kerää ja säilyttää Arto Paasilinnan kirjalliseen tuotantoon liittyvää materiaalia.

Seura julkaisee satiirin erikoislehteä, Rutjanlinna-lehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Arto Paasilinnan tuotannon ympärille kehittyvän toiminnan, elokuvan, julkisuuden, tutkielmien, käännöskirjallisuuden, ym. vaiheiden seuraaminen ja mukana oleminen.

Arto Paasilinnan seuran puheenjohtaja on Hannu Hirvikoski. Sihteeri ja  Kotisivujen toimittaja Ossi Hirvikoski, varapuheenjohtaja on Mauno Laitinen.

Ruotsiin on perustettu veljesseura vuonna 2000, jonka puheenjohtajana on Marjaana Kytö-Tideström.

Jäsenmaksu on 25 euroa, seuraan voi liittyä kotisivulla. Ilman Rutjanlinna-lehteä maksaa 20 euroa. www.artopaasilinnanseura.fi

Yhteystiedot

Puheenjohtaja:

Hannu Hirvikoski
Neljäs linja 14 A
00530 Helsinki
hannu.hirvikoski@kolumbus.fi

Neitosten karkuretkestä elokuva

Arto Paasilinnan romaanista Neitosten karkuretki tehdään elokuva. Elokuvan käsikirjoittaja on Nina J. Hedkrok ja ohjaaja Hannu Peltomaa.

Neitosten karkuretki julkaistiin vuonna 2008. Arto Paasilinnan teoksista on aikaisemmin tehty seuraavat elokuvat.

Kymmenen riivinrautaa, Ere Kokkonen, 2002

Hurmaava joukkoitsemurha, Ere Kokkonen, 2000

Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Ere Kokkonen, 1996

Suloinen myrkynkeittäjä, tv-sarja, Ere Kokkonen, 1995

Hirtettyjen kettujen metsä, tv-elokuva, Jouko Suikkari, 1986

Ulvova mylläri, Jaakko Pakkasvirta, 1986

Onnellinen mies, tv-elokuva, Hannu Kahakorpi, 1979

Jäniksen vuosi, Risto Jarva, 1977

Arto Paasilinnan Sotahevonen ensimmäistä kertaa näyttämölle

Tampereen Teatteri tarttuu ensimmäistä kertaa Arto Paasilinnan tuotantoon. Tammikuun 22. päivä päänäyttämöllä nähdään kotimaisena kantaesityksenä seikkailukomedia Sotahevonen. Sen ovat Paasilinnan romaanista näytelmäksi dramatisoineet veljekset Janne ja Tommi Auvinen.

Sotahevosen tapahtumat sijoittuvat Suomeen ja kevättalveen 1942, jolloin eräänä huurteisena pakkasyönä kahden venäläisen desantin julmasta Stormovik-lentokoneesta loppuu polttoaine. Edessä on pakkolasku autiolle järvenselälle. Tarina kertoo humoristisesti huimapäisten mutta hyväntahtoisten miesten seikkailuista itäisen Suomen tiettömillä taipaleilla ja Kainuun kylissä. Polttoaineongelmaa ratkoessaan nämä sodan nakkelemat sotilaat löytävät itsensä mitä ihmeellisimmistä tilanteista.

Komedian ohjaa Tommi Auvinen, jolle näytelmän toteutus jossain muodossa on ollut vuosien haave jo opiskeluajoilta. Esityksen lavastaa Erkki Saarainen ja puvut suunnittelee Mari Pajula. Äänisuunnittelusta vastaa Janne Auvinen ja valosuunnittelusta Janne Auvinen ja Raimo Salmi. Näytelmässä nähtävän Heikki-hevosen on suunnitellut ja toteuttanut Suomen johtava nukkemestari Hannu Räisä.

Päärooleissa desantteina taituroivat Mikko Rantaniva ja Tatu Siivonen, nimismiehen roolissa vierailee Tom Lindholm. Näytelmän muissa lukuisissa rooleissa nähdään Heikki Hela, Ritva Jalonen, Mari Turunen, Hanna Gibson, Jannastiina Hakala, Pete Koskinen, Ville Majamaa ja Pancho Pääkkönen. Hevosta käsittelevät nukkenäyttelijät Hannu Räisä/Henrika Nieminen, Markku Tuulenkari ja Aleksi Isomäki.

Romaani Sotahevonen ilmestyi vuonna 1979 ja kuuluu Paasilinnan varhaistuotantoon. Arto Paasilinna (s. 1942) on suomalaisen huumorin kärkinimi, kymmenien romaanien luoja ja Suomen kansainvälisesti menestynein kirjailija, jonka tuotantoa on käännetty liki 50 kielelle.

Arto Paasilinna Sällskapet

Det svenska Arto Paasilinna Sällskapet, årsmötet ska ske under en minikryssning från Stockholm till Mariehamn med Viking Line. Avgång löprdagen den 25 april 2009. I Mariehamn byter vi båt och anländer till Stockholm kl. 19 samma dag.

Har du frågor, mejla paasilinna@hotmail.com.

Ruotsin Arto Paasilinna Seura, vuosikokous pidetään Viking Linen miniristeilyllä Tukholmasta Maarianhaminaan. Lähtö Tukholmasta lauantaina 25.4. 2009, paluu samana iltana Tukholmaan klo 19.

Ruotsin Arto Paasilinna Seurassa on 60 jäsentä, mutta hallitus kaipaa parempaa osallistumista yhdistyksen järjestettyyn toimintaan.

Lisätietoja paasilinna@hotmail.com

Arto Paasilinna ja Petra Frey. Taustalla Arto Paasilinnan seuran puheenjohtaja Hannu Hirvikoski

ARTO PAASILINNAN SEURA RY 10 VUOTTA

Arto Paasilinnan seura ry vietti kymmenvuotis syntymäpäiviä Espoon kirjaston tiloissa 20.4.2008. Juhlaseminaarin yhteydessä kirjailija Arto Paasilinna kertoi matkoistaan ja tulevista projekteista. Arto on juuri kotiutunut Etelä-Amerikasta, jossa hänet mm. nimitettiin intiaanipäälliköksi. Syksyllä ilmestyy uusi Paasilinna, mutta sen jälkeen pyrkimykenä on sapattivuoden pito. Laiskana ei kirjailija vapaavuoroisenakaan ole, vaan silloin syntynee kirjailijalle uusi sauna kuuden nykyisen lisäksi. 

Seuran kulttuurivastaava, professori Katri Sarmavuori, loi katsauksen seuran vaikuttavaan toimintaan ensimmäinen 10 vuoden aikana.

Ruotsin Arto Paasilinnan seura jatkaa toimintaansa uusiutunein voimin

Ruotsin Arto Paasilinna Sällskapetin toiminnan jatkuminen oli epävarmaa ennen toukokuussa pidettyä vuosikokousta. Vuosikokouksessa johtokuntaan valittiin runsaasti uusia voimia. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Marjaana Kytö Tideström. Sihteeriksi valittiin Petra Björk ja rahastonhoitajaksi Annele Paatelma. Johtokunnassa jatkavat Mikko Anttila, Pauli Häkkinen ja Matti J Korhonen. Uutena johtkountaan valittiin Gabriella Krogerius.

"On vaikea sanoa, kuka oli kaikkein helpttunein päätösten jälkeen - luultavasti kaikki olivat yhtä helpottuneita. Keskustelun aikana vuosikokous oli jo ehtinyt miettiä seuran merkitystä. Kun ajatellaan, että Arto on maailmankuulu kirjailija, on kulttuuriteko tukea häntä myös Ruotsissa." (Rutjanlinna 2/2009)