Perustettu 1982

Kotipaikka Hämeenlinna

Jäsenmäärä 60

Päivitetty 26.08.2010

Ahola-Valon seura Elpo ry:n tarkoituksena on Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) elämäntyön säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen . Ahola-Valo oli hyvin monipuolinen  ja hänen luovuutensa ulottui monille eri aloille - myös kirjailijana hän oli tuottelias. Perustiedot hänen elämäntyöstään eri aloilla on luettavissa  esim. Wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Ahola-Valo

Kirjallisen tuotantonsa Ahola-Valo aloitti hyvin varhain, kun hänen yksityisopettajansa kehotti Ahola-Valoa pitämään päiväkirjaa vuonna 1907. Näitä päiväkirjoja Elpo ry on sitten julkaissut moniosaisena Koulupojan päiväkirjana. Päiväkirjojen pohjalta Kaija Juurikkala on tehnyt elokuvan VALO.

Ahola-Valo on kirjoittanut myös näytelmiä, joista yhden (Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä) Hämeenlinnan Miniteatteri on esittänyt.

Ahola-Valoon kirjailijana ja koko hänen elämänkatsomukseen on vaikuttanut vahvasti Leo Tolstoi. (ks. Taideteollisen korkeakoulun verkkolehti Synnyt nro 3/2008 http://arted.uiah.fi/synnyt/ ).

Ahola-Valon koko elämäntyön ja myös hänen kirjallisen tuotantonsa tunnuksena voi pitää hänen yhtä mielilausettaan: 

”Meidän on luotava terveyttä ja terveyden kautta kauneutta. Meidän on luotava elämää, joka on itsessään taidetta”

LASTENELOKUVA VALO SAI CIFEJ -PALKINNON

Aleksanteri Ahola-Valon lapsuuden päiväkirjoihin perustuva lastenelokuva Valo on saanut Iranissa kansainvälisen lastenelokuvajärjestön CIFEJ:n palkinnon.

Valo on esitetty useissa maissa. Kesällä 2007 se sai ensiesityksensä Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Valo on palkittu aikaisemmin Oulun lastenelokuvafestivaaleilla, Kreikassa ja Israelissa.

Elokuvan on ohjannut Kaija Juurikkala.

Aika laulaa laulujaan

Aleksanteri Ahola-Valon suvun vaiheista on ilmestynyt Ahola-Valon veljentyttären Ritva Aholan kirjoittama dokumenttiromaani Aika laulaa laulujaan, joka perustuu pääosin Ahola-valon isän, Pekka Aholan muistiinpanoihin. Kirjassa kerrotaan suvun dramaattisista vaiheista 1860-luvulta lähtien ja päätyen Pekka Aholan kuolemaan 1919. Kirja on suvun tarina Pohjanmaalta ja Karjalasta 1900-luvun Pietariin, jossa kohdataan niin Rasputin kuin V. I. Leninkin. Pekka Ahola oli tolstoilainen kansanvalistaja ja hänen aatteensa kuvaus ja runoutensa on kirjan keskeistä antia.
Kirjan on kustantanut Aleksanteri Ahola-Valon seura Elpo ry.

Yhteystiedot

Elpo ry
c/o Risto Suvanto
Muuntajakatu 5
13100  Hämeenlinna
http://www.ahola-valo.fi/
risto.suvanto@ahola-valo.fi

Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä

Karvian Ns:n Teatteri Sampola
30 VUOTTA TOIMINTAA - AINA AJAN TASALLA

Teatteri Sampola on vuosien mittaan yhä terävöittänyt yhteiskunnallista näkökulmaa ja ajankohtaisuutta näytelmiensä valinnassa.

30-vuotis-juhlanäytelmäksi oli Aleksanteri Ahola-Valon jo 14-vuotiaana kirjoittama näytelmä "Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä". Sen tapahtumapaikka on kirjoittajan perheen asuinpaikka, Vyiritsan kylän huvilayhdyskunta Inkerinmaalla Pietarin läheisyydessä I maailmansodan syttymisvuonna 1914.

Voisiko näytelmä juuri tämänhetkisempiä puheenaiheita käsitellä kuin tämä Teatteri Sampolan valinta? Tuskin. Ahola-Valon sydämellä olivat näköjään varhaisesta nuoruudesta asti kasvatuksen ongelmat - lasten kaltoinkohtelu tai liiallinen hemmottelu, parisuhteen ristiriidat, virkamiesten (silloin keisarillisten) yliolkaisuus alaisiaan ja asiakkaitaan kohtaan, lahjonta ja korruptio, byrokratian jäykkyys ja rikkaiden etuoikeudet alinkokansaan verrattuna sekä pinnan alla hiljaa muhiva kapinallisuus.

Näytelmässä kyllä loppu on onnellinen ja pahat tekevät parannuksen, toisin kuin nykyaikaisessa todellisuudessa... Näytelmässä on mukana 15 aikuisen lisäksi 6 lasta ja kaksi 18-vuotiasta nuortamiestä.

Viehättävä lisä näytelmän kiinnostavuuteen on rajantakaisen, kirjoittamisajankohtana vielä samaan valtakuntaan, Venäjän keisarikuntaan, kuuluvan Inkerinmaan kiinnostava sekakulttuuri: nimistö venäjänkielistä, uskonto ortodoksinen, muistot maaorjuuden ajalta vielä eläviä, vaikutteita elämäntyylissä niin idästä kuin lännestä.

Esitykset olivat vanhassa nuorisoseurantalo Sampolassa. Ensi-ilta oli vapunaattona 30.4.2010  

"Nuorisoseura on toiminut parisen vuotta
mutta onko se toiminut vallan suotta?
EI, se on koittanut saara parannusta aikaan
moneen parannusta kaipaavaan paikkaan."
Wille Rantalan runo vuodelta 1913 

Aleksanteri Ahola-Valon päiväkirjojen 1. osa. Kannen on tehnyt Aleksanteri Ahola-Valo v. 1988

"Aleksanteri Ahola-Valoa hämmästyttävämpää ihmistä en ole ikinä tavannu, enkä tule koskaan tapaamaan", kirjoittaa toimittaja Tuula-Liina Varis henkilökuvassaan Aleksanteri Ahola-Valosta.

Koulupojan päiväkirjassaan Aleksanteri Ahola-Valo kertoo omasta elämästään ja tästä maailmasta. Nyt julkaistavat päiväkirjamerkinnät kattavat hänen ensimmäisen kouluvuotensa vuoden 1807 syksystä seiraavan vuoden elokuun loppuun. Päiväkirjamerkinnät ovat yhtä hämmästyttäviä kuin koko hänen persoonansa.

Aleksanteri Ahola-Valon sanoma ihmisten edistymisestä, paremmaksi tulemisesta, on tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli vuosisadan alussa.

Koulupojan päiväkirja 2. Kansi: Ahola-Valo 1990

Valistuskamppanjat ihmisyyden puolesta onnistuvat harvoin, sillä suvaitsemattomuus on esteenä yhteisymmärrykselle varsinkin aikuisten ja lasten välillä. Ne ovat kuin kaksi eriluontoista maailmaa. Lapsi syntyy turmeltumattomana maailmaan ja sitten aikaa myöten aikuiset alkavat ymmärtämättömyydessään ja väkivaltaisesti kasvatuksen nimissä turmella lapsen luonnetta ja sitä mukaa hänen koko elämäänsä. Tälle ihmisoikeuksien vanhalle käsitteelle ei koko maailmassa löydy vastaväitettä, sillä turmelusta ja lukemattomia paheita täynnä on tämä maailma, jossa on pakko elää ja kärsineenä kuolla. Sukupolvesta sukupolveen tuhansia vuosia on jatkunut vääryyden ylläpitäminen, jota sokeasti harrastavat väkivaltaiset aikuiset. Jos lapset haluavat säilyttää terveen elämänkatsomuksensa ja omat luonnon vaistonsa rakastaakseen toinen toistaan ja oppiakseen elämään virheettönmästi ja raittiina, niin sitä vastustetaan. Sitä vastustavat pimeyden voimat aikuisten keskuudessa, joilta jo lapsena on riistetty pois terveet vaistot. Nämä aikuiset sokeasti vastustavat lapsia ja ymmärtämättä heitä leimaavat heidät vieläpä mielipuoliksi tai muuten epäonnistuneiksi ja kieltävät kaiken lapsen järkevän yritteliäisyyden. Sillä tämäntapaisille aikuisille kelpaa todellakin vain lapsi, joka on alistettu tahdottomuuteen. Henkisesti köyhälle vanhemmalle kelpaa vain samanlainen kuin hän itsekin on - tottelevainen lapsi, joka kyllä hautoo takanapäin kostoa sanoen mielessään "kyllä näytän sinulle, kun tulen isoksi!.

Aleksanteri Ahola-Valo 26.11.1908

Päiväkirja 3. Kansi: Aleksanteri Ahola-Valo 1992

Aleksanteri Ahola-valon (s. 27.1.1900) Koulupojan päiväkirja 1-3 vuoden 1907 syksystä vuoden 1910 loppuun on ainutlaatuinen ja harvinaisen puhutteleva pienen pojan kirjoittama dokumentti pyrkimyksetä parantaa ihmistä hyvyyden ja valistuksen avulla.

Koulupojan päiväkirja kuvaa yksityiskohtaisesti pedagogisena kokeiluna ainutlaatuisen lasten oman koulun synnyn ja kehittymisen. Se on samalla lapsen voimakas puheenvuoro lapsuuden merkityksen puolesta.

Jännittävän ja seikkailunomaisen Koulupojan päiväkirjasta tekee vuosisadan alun yhteiskunnallinen tilanne Inkerissä. Päiväkirjasta on luettavissa lähestyvän Venäjän vallankumouksen alkutahteja.

Koulupojan päiväkirjan kolmannen osan voi lukea myös itsenäisenä kirjana, koska siinä ovat mukana Alin muistelmat varhaislapsuudesta sekä hänen elämäntapahtumiensa lyhyt kronikka.

"Kaikki on pienen Elpo-yhdistyksen varassa, joka on vielä mikroskooppisen pieni. Sen jäsenmaksut riittävät tuskin postimerkkeihin, joilla lähetetään kutsukirje kokouksiin. Mutta siellä on eheä, terve, järkevä aivot ja sydän. Tämä on surullisin asia maailmassa, että tiede, jota tarvitaan, on niin ahtaaseeen puristettu kuin kiinalainen pakkokenkä. Ei pääse kulkemaan eteenpäin. On kuin kidutusta. Emme voi tehdä kuin pienen askeleen kiinalaisen naisen tavoin".