|
Klassikkoteos
Klassikko on yleisesti arvostettu ja tunnustettu teos. Se on tunnettu ja paljon luettu teos. Se on kestävää kirjallisuutta. Se säilyy aikakaudesta toiseen. Eri ikäpolvet löytävät siitä sanottavaa itselleen. Sitä tulkitaan yhä uudelleen ikäpolvesta toiseen. Antiikin loistokauden teos –nimityksestä se on laajentunut tarkoittamaan tunnustettua ja vakiintunutta mestari- tai kantateosta.
Klassikoksi tulo vaatii yleensä pitkää aikaa. Se on arvokirjallisuutta, joka on löytänyt tiensä lukioon ja yliopistojen tutkintovaatimuksiin. Sen tekijä on otettu kirjallisuuden historiaan. Teos on ylittänyt keskinkertaisuuden, siinä on ajatonta ja pysyvää. Sitä luetaan ja siitä tehdään tutkimuksia. Se on tyylillisesti tai yhteiskunnallisesti vaikuttava. Se voi olla käänteentekevä kirja yhteiskunnallisessa ajattelussa, se puhuttelee kansakuntaa. Se voi käsitellä humaanisuutta, suvaitsevuutta, rikosta ja rangaistusta, kansallista yhteenkuuluvuutta, lahjontaa, julkista yhteiskuntavalhetta, naisasiaa tai tasa-arvoa eli aikansa aatteita ja näkemyksiä mullistamalla niitä ja tarjoamalla niistä uutta perspektiiviä. Se auttaa lukijoita näkemään, ajattelemaan ja ottamaan kantaa aikansa ongelmiin. Ne ovat teoksia, jotka ovat muuttaneet näkemystä maailmasta, vaikuttaneet kehitykseen, tuottaneet debatteja ja johtaneet aiempien toimintatapojen ja käsitysten uudelleenarviointeihin ja uudistuksiin. Ne auttavat selvittämään ihmiskunnan tai kansakunnan menneisyyttä.
Klassikkokirjailija ja klassikkoteos kuuluu kirjalliseen kaanoniin. Kansakunta on tarvinnut kirjailijoita. Kirjallisuuden kautta kansakunta luo identiteettiä.
Kirjailija tavoittelee kirjoittaessaan klassikkoteosta, kuitenkin vain harvasta tulee semmoinen. Klassikoksi tuleminen on vuorovaikutusta kirjan ja lukijoiden välillä. Tarvitaan kriitikoita, jotka tulkitsevat kirjaa.
Katri Sarmavuori, professori
|
