Tekstin alkuun
Etusivu - Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry
Etusivu

KERRONKO KISSASTA

Eeva-Liisa Manner

 

Kerronko kissasta - hän on Hiipijä kuutamolla.

On takkinsa nukkainen ja tiikerinjuovikas.

Hän nukkuu päivät, yöt kaiket kulkee,

nukkuu ja luuraa ja kulkee, kas katolle mennä julkee,

päivisin mietteliäs ja öisin toimekas,

toki taitava kissa, Kiipijä Kuutamolla.

 

Ja kun päivä on päättänyt melunsa ja pakannut lelunsa

ja muut ovat sängyssä jo ja vetävät hirsiä,

ei Kissan  päivä ole vielä alkanutkaan.

Hän hiipii ullakolle, käy vaanimaan mutkaan

- paha kyllä hän pitää hiirijahdista -

ja sitten hän opettaa hiiriä musisoimaan

ja neulalla neulomaan ja tatuoimaan:

Nyt veisataan virsiä! Eikä pudota tahdista!

Tai: Nyt pannaan pillit pussiin ja viulut soimaan.

 

Kerronpa kissasta - hän on Kiipijä Kuutamolla -

rakastaa päivän läikkää ja kuutamon salaisuutta,

jolloin kaikki on kummallista ja uutta,

istuu matolla tai hatulla tai uunin pellillä,

elää lihavaliolla, ei sillillä eikä vellillä,

ja hiiristä näkee unta ja himossaan huokaa.

Ja kun päivä on päättänyt melunsa ja sullonut lelunsa,

kissa alkaa vasta ja teroittaa viisi aistia.

Huomenta hiiret, on aika maistaa jo paistia.

No tulehan hiiri, tai edes vihellä!

Tänä yönä kokeilenkin uutta hauskaa ruokaa.

Joka päivä en viitsi paistaa grillillä,

nyt haluan hiiripiirasta, hiirivuokaa

ja hienoa hiirenhäntäkeittoa.

Mutta mitään en saa, jos en hiirtä ensin peittoa.

 

Olen kertonut kissasta, hän on Hiipijä kuutamolla.

Hän on syönyt hiiriherkkunsa tai vain nähnyt unta

siitä miten tanssi ja soitti koko hiirivaltakunta.

Nyt makaa hän ikkunalaudalla, siinä on lokoisa olla.

Hän miettii ja kehrää rukillaan angoralankaa.

Jos se joskus valmistuu, se kirjanmerkiksi pankaa.

        Suomalaisen kulttuuriperimän ylläpitäjä

        Tuottaa kulttuurielämyksiä

       Auttaa kirjallisuuden tutkimustyötä

                Edistää lukuharrastusta

 

Nimikot hallitus

Yhteys

JÄSENENÄ 50 KIRJAILIJANIMIKKOSEURAA

JÄSENYHDISTYSTEN HENKILÖJÄSENMÄÄRÄ YHTEENSÄ 7025

 

 

 

 

 


Suomen Kirjailijanimikkoseurat – De litterära sällskapen i Finland ry on perustettu vuonna 2004. Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoituksena on kulttuurin ja kirjallisuuden edistäminen, toimiminen jäsentensä yhteistyöelimenä ja jäsenyhdistyksiensä tukeminen niiden sääntöjen mukaisessa toiminnassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomen Kirjailijanimikkoseurat -yhdistys tekee aloitteita, antaa kannanottoja ja lausuntoja kirjallisuuden ja kulttuurin kehittämiseksi, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia kuten esitelmätilaisuuksia, luentoja, näyttelyitä, teemapäiviä, tietojen- ja materiaalinkeruukampanjoita sekä osallistuu muiden järjestämiin tilaisuuksiin.

Jäsenyys ja yhdistyksen säännöt

Yhteystiedot

Kansainväliset yhteistyökumppanit ja niiden toiminta on kuvattu ALG:n julkaisemassa Newsletter:ssä.

Klassikkoteos

 

Klassikko on yleisesti arvostettu ja tunnustettu teos. Se on tunnettu ja paljon luettu teos. Se on kestävää kirjallisuutta. Se säilyy aikakaudesta toiseen. Eri ikäpolvet löytävät siitä sanottavaa itselleen. Sitä tulkitaan yhä uudelleen ikäpolvesta toiseen. Antiikin loistokauden teos –nimityksestä se on  laajentunut tarkoittamaan tunnustettua ja vakiintunutta mestari- tai kantateosta.


Klassikoksi tulo vaatii yleensä pitkää aikaa. Se on arvokirjallisuutta, joka on löytänyt tiensä lukioon ja yliopistojen tutkintovaatimuksiin. Sen tekijä on otettu kirjallisuuden historiaan.  Teos on ylittänyt keskinkertaisuuden, siinä on ajatonta ja pysyvää. Sitä luetaan ja siitä tehdään tutkimuksia. Se on tyylillisesti tai yhteiskunnallisesti vaikuttava. Se  voi olla käänteentekevä kirja yhteiskunnallisessa ajattelussa, se puhuttelee kansakuntaa. Se voi  käsitellä humaanisuutta, suvaitsevuutta, rikosta ja rangaistusta, kansallista yhteenkuuluvuutta, lahjontaa, julkista yhteiskuntavalhetta, naisasiaa tai tasa-arvoa eli aikansa aatteita ja näkemyksiä mullistamalla niitä ja tarjoamalla niistä uutta perspektiiviä. Se auttaa lukijoita näkemään, ajattelemaan ja ottamaan kantaa aikansa ongelmiin. Ne ovat teoksia, jotka ovat muuttaneet näkemystä maailmasta, vaikuttaneet kehitykseen, tuottaneet debatteja ja johtaneet aiempien toimintatapojen ja käsitysten uudelleenarviointeihin ja uudistuksiin. Ne auttavat selvittämään ihmiskunnan tai kansakunnan menneisyyttä.


Klassikkokirjailija ja klassikkoteos kuuluu kirjalliseen kaanoniin. Kansakunta on tarvinnut kirjailijoita. Kirjallisuuden kautta kansakunta luo identiteettiä.


Kirjailija tavoittelee kirjoittaessaan klassikkoteosta, kuitenkin vain harvasta tulee semmoinen. Klassikoksi tuleminen on vuorovaikutusta kirjan ja lukijoiden välillä. Tarvitaan kriitikoita, jotka tulkitsevat kirjaa. 

 

Katri Sarmavuori, professori

Päivitetty 08.02.2010

29.1.2010
Mauri Sariolasta laulunäytelmä

18.1.2010
Tove Jansson -seuran uutiskirje 1/2010 on ilmestynyt

13.1.2010
Jaakko Juteini -seura on perustettu

LAULU SUOMESSA

 

Arvon mekin ansaitsemme

Suomen maassa suuressa,

ehk' ei riennä riemuksemme

laiho miesten maatessa.

Leipä kasvaa kyndäjälle,

onni työnsä täyttäjälle.

 

Suomen poika pellollansa

työtä tehdä jaksaapi,

korvet kylmät voimallansa

pelloksensa perkaapi;

rauhass' on hän riemullinen,

mies sodassa miehuullinen.

 

Opin teillä oppineita

Suomessa on suuria.

Väinämöisen kandeleita

täällä tehdään uusia;

valistus on viritetty,

järki hyvä herätetty.

 

Suomen tytön poski-päihin

veri vaatii kukkaiset,

hall' ei pysty harmaa näihin,

näit' ei pane pakkaiset:

luonnossa on lempeyttä,

sydämessä siveyttä.

 

I laitos Jaakko Juteinin hakupapereissa 1810:

Suomalaiden elli runo ahkeruudesta Suomessa. 1816

 

 

Yhteistyökumppanit

 

Suomen Lausujain Liitto

Äidinkielen opetustieteen seura ry

Bibliofiilien seura ry

Kirjakenno

Karakallion Pallo

 

KANNATTAJAJÄSEN


Klikkaa kuvaa

Nimikot kannattajajäsen tukee liiton toimintaa

kannatusjäsenmaksu henkilöiltä 10,00 euroa ja yhteisöiltä 500,00 euroa


© 2009 Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry - Tekninen toteutus Optinet kotisivut